Kuukautiset rajoittavat edelleen itsepintaisesti tyttöjen ja naisten elämää ja tulevaisuudennäkymiä sekä samalla koko yhteiskunnan kehitystä erityisesti globaalin etelän maissa ja ennen kaikkea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien keskuudessa.

Viimeisen vuosikymmenen aikana aiemmin erittäin vaiettu aihe, kuukautisterveys, on noussut yhä laajemmin globaalien toimijoiden agendalle ja kuukautiskysymykset ovat saaneet näkyvyyttä muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jossa kuukautisten ihmisoikeusnäkökulmaa on yhä vahvemmin alleviivattu.

Kuukautisterveyden edistämisessä on kuitenkin viime aikoina havahduttu ratkaisujen kapea-alaisuuteen, kun tuotekeskeisyys on usein vienyt huomion ongelmien juurisyyltä – kuukautishäpeältä. Vaikka eri toimijat etsivät ratkaisuja kuukautisterveyden edistämiseksi, keinot sitkeiden juurisyiden kitkemiseen ovat usein riittämättömiä.

Hyviä tuloksia on kuitenkin saavutettu muun muassa Tansaniassa, missä arvojohtajien omistajuus ja uusi kuukautisteknologia ovat siivittäneet kuukautishäpeän murtumista.

Vammainen tyttö voi jäädä eristyksiin ja ilman kuukautissuojaa

Keskivertonaisella on elämänsä aikana noin 450 kuukautiskiertoa, mikä vastaa noin 6,25:tä elinvuotta. Kuukautisten vaikutusta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien toteutumiseen on pitkään aliarvioitu.

Tansaniassa kuukautisverta pidetään yksityisasiana ja kuukautisiin liitetään usein uskomuksia epäpuhtaudesta. Viidessä Afrikan maassa tehty tutkimus osoitti, että 66 prosenttia tytöistä ei tiedä kuukautisista ennen niiden alkamista.

Lisäksi kuukautisia hoidetaan usein epähygieenisin tai riittämättömin, jopa hengenvaarallisin menetelmin. Tansaniassa siteitä tai kaupallisesti myytäviä kuukautissuojia on rajatusti saatavilla eikä niihin ole varaa. Omatekoiset kankaiset tai paperiset suojat ovat yleisiä. Kuukautisiin liittyvän häpeän vuoksi tytöt eristäytyvät kuukautisten ajaksi usein kotiin ja jäävät pois koulusta.

Syrjintää tarkastellaan yleensä vain yhdestä näkökulmasta, mutta käytännössä ihminen voi joutua syrjityksi monen ominaisuutensa, kuten iän, sukupuolen ja vammaisuuden vuoksi. Puhutaan moniperusteisesta syrjinnästä. Kuukautisiin liittyvä moniperusteinen syrjintä saattaa olla luultua yleisempää, sillä sitä ei usein tunnisteta.

Koska vammaisten seksuaalisuus on usein myös tabu, kuukautiskoulutus nähdään heidän kohdallaan monesti tarpeettomana.

Siihen, millaiset vaikutukset kuukautisilla on naisen elämään, vaikuttaa muun muassa asuinpaikka ja vammaisuus. Vammaisten enemmistö asuu globaalissa etelässä, jossa terveyspalvelujen puute ja esteellisyys asettaa vammaiset tytöt ja naiset eriarvoiseen asemaan.

Koska vammaisten seksuaalisuus on usein myös tabu, kuukautiskoulutus nähdään heidän kohdallaan monesti tarpeettomana eikä heidän kuukautisterveyteensä panosteta yhtäläisesti. Heitä koskevia päätöksiä tehdään herkästi ilman, että heidän mielipiteitään kuunnellaan.

Fyysisesti vammaisten tyttöjen riippuvuus muista ihmisistä, kuten perheenjäsenistä, sekä avustajien puute heikentää heidän asemaansa entisestään. Köyhyyden kierteen ja tietämättömyyden vuoksi heidät saatetaan jättää ilman kuukautissuojia, teljetä kotiin tai jopa sitoa.

“Nämä [kuukautis]tabut vaikuttavat kaikkiin naisiin ja tyttöihin, mutta vammaisille vaikutus on kaksinkertainen, koska myös vammaisuuteen itsessään liittyy tabuja. Kun heillä alkaa kuukautiset, he kohtaavat jälleen uuden toimintaansa rajoittavan tabun”, kuvaa eräs tansanialainen kuukautisterveysasiantuntija ja -kouluttaja.

Pelko kuukautisten paljastumisesta on omiaan lisäämään kuukautisiin ja vammaisuuteen liittyvää eristämistä, epävarmuutta ja häpeää. Parhaimmillaan kuukautiset voisivat kuitenkin luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta tytöille ja naisille vammaisuudesta huolimatta.

Hyvää tarkoittavat innovaatiot eivät yksin riitä

Uusia kuukautisterveyteen liittyviä innovaatioita on paljon. Esimerkiksi suomalaisten laajalti tuntema kuukautiskuppi on suhteellisen uusi Afrikan kontekstissa.
Tansaniassa kuukautiskupin hyväksymisestä tehty pilottitutkimus osoittaa, että naiset ja koulutytöt suosivat kuukautiskuppia sen hyötyjen, kuten taloudellisuuden, hygieenisyyden ja mukavuuden vuoksi.

Myös sen ympäristöystävällisyys on keskeinen konteksteissa, joissa jätehuolto on puutteellinen. Kansainväliset tutkimukset kupin turvallisuudesta myös globaalin etelän maissa tukevat sen turvallisuutta ja käytettävyyttä.

Aina kuukautiskuppeja tai tamponeita ei kuitenkaan uskalleta käyttää. Niin Tansaniassa kuin muissakin Afrikan maissa se johtuu usein uskonnollisista tai neitsyyden menettämiseen liittyvistä peloista, tabuista ja stigmasta, tiedon puutteesta, vesihuollon puutteellisuudesta tai tuotteiden kalleudesta.

Kun kuukautisterveyden parissa toimivat järjestöt ovat keskittyneet parantamaan maailmaa side kerrallaan, taustalla vaikuttava kuukautishäpeä on edelleen säilyttänyt paikkansa yhteisöissä.

Kun kuukautisterveyden parissa toimivat järjestöt ovat keskittyneet parantamaan maailmaa side kerrallaan, taustalla vaikuttava kuukautishäpeä on edelleen säilyttänyt paikkansa yhteisöissä ja haastanut tyttöjen ja naisten arkea.

Häpeä vaikuttaa muun muassa siten, että tytöt eivät uskalla pyytää rahaa kuukautissuojiin tai kipulääkkeisiin eikä rahaa käytetä veteen ja sanitaatioon. Samalla perheen ja yhteisön jäsenten kynnys tarjota nuorille tukea ja apua on korkea.

Ongelmalliseksi voi myös nousta globaalin etelän naisia ja tyttöjä toiseuttava ja kuukautissuojia katastrofisoiva viestintä, joka painottaa tuotemarkkinoiden pelastusvoimaa ja sitä, että modernit kuukautistuotteet ratkaisevat kuin ihmeen kaupalla kaikki kuukautisiin liittyvät haasteet.

Ulkopuolisten, kaupallisten ja hyvää tarkoittavien kuukautisterveyshankkeiden viesti voi kuitenkin lisätä kuukautishäpeää entisestään kehystämällä perinteiset kuukautissuojat sopimattomiksi. Häpeän elementti on usein se, joka tekee perinteisistä suojista terveysriskin, jos niitä esimerkiksi ei voida kuivattaa ulkona auringonpaisteessa.

Jotta kuukautishäpeää voidaan murtaa kestävällä tavalla, on paneuduttava sitä ylläpitäviin rakenteisiin. Vuonna 2018 oikeutta veteen ja sanitaatioon käsittelevään YK:n päätöslauselmaan tulikin vahvoja kirjauksia, joissa valtioita kehotetaan puuttumaan kuukautisstigmaan ja -häpeään.

Kohti muutosta arvojohtajien kautta

Valtiovallan rinnalla sukupuolinormeja ylläpitävä vaikutusvalta keskittyy globaalissa etelässä vahvasti uskonnollisille toimijoille, jotka säätelevät ja määrittelevät myös arjen ratkaisuja.

Innovatiivinen kuukautissuojateknologia voi parhaimmillaan auttaa uskonnollisten toimijoiden kuukautishäpeän murtamisessa. Näin on tapahtunut kuukautiskupin suhteen Tansaniassa.

Fida International on niiden toimijoiden joukossa, jotka ovat edistäneet kuukautisterveyttä osana hanketoimintaansa. Kuukautiskupit ovat avanneet keskustelua neitsyysmyytistä, anatomiasta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Tätä innovaation mahdollistamaa dialogia on edistetty erityisesti Tansaniassa. Kuukautishäpeän juurisyihin vaikuttamiseksi on luotu keskustelua ja sitä kautta panostettu yhteisiin, naisten ja tyttöjen itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta painottaviin, kuukautisterveyttä edistäviin strategioihin.

Yksi esimerkki ovat kirkkojen kuukautisterveyslähettiläät. Heitä on koulutettu, ja he ovat saaneet tietotaitoa ottaa puheeksi kuukautisterveysteemaa ja haastaa myös eri tahoja keskusteluun.

Tansanialaisista 93 prosenttia kuvaa uskontoa “erittäin tärkeäksi” osaksi elämäänsä. Uskonto määrittelee elämän asenteita ja päätöksentekoa ja on keskeinen hyvinvoinnin tavoittelun lähde. Niinpä myös uskonnollisten johtajien rooli on merkittävä ja heidän vaikutusvaltansa korostuu kuukautisia ympäröivän hiljaisuuden rikkomisessa.

Neitsyyteen ja kuukautiskuppiin liittyvät myytit voidaan katkaista vain, jos uskonnolliset toimijat ovat etulinjassa.

Valtaosa uskonnollisista johtajista on miehiä, minkä vuoksi naisnäkökulman valtavirtaistaminen kirkkojen ja moskeijoiden toimielimissä lisää tietoisuutta myös uusista kuukautistuotteista sekä herättää luottamusta niiden käytettävyydestä.

”Hankkeen alussa suurin osa kirkkokunnan johtajista piti kuukautisterveyttä sopimattomana kirkkokontekstiinsa. Keskustelujen kautta kirkon johto huomasi kuitenkin kuukautisterveyden haasteet yhteisöissään. Nyt kirkkokunnan suurissa nuorten ja naisten tapahtumissa on raivattu aikataulusta tilaa kuukautisterveydelle ja muille seksuaaliterveyden aiheille muun opetuksen rinnalle ja näin on saavutettu tuhatpäisiä yleisöjä Tansaniassa”, kertoo Fidan tansanialaisen kirkkokumppanin, Free Pentecostal Churches of Tanzanian, edustaja.

Neitsyyteen ja kuukautiskuppiin liittyvät myytit voidaan katkaista vain, jos uskonnolliset toimijat ovat etulinjassa, kun tietoa levitetään yhteiskunnassa, sillä he saavuttavat laajoja joukkoja sekä uskonnollisen toiminnan että sosiaalisen työn, kuten sairaaloiden ja koulujen, kautta.

Kuukautisterveyden parissa toimivilla järjestöillä ja muilla sidosryhmillä on avainasema, jotta uskonnolliset toimijat saadaan mukaan dialogiin. Heidän vaikutusvaltansa edistää tyttöjen ja naisten – mukaan lukien vammaisten – oikeuksia ja tasa-arvoa.

Kuukautiset eivät lakkaa koronapandemian ajaksi, ja kriisin sukupuolittuneet vaikutukset ravisuttavat voimakkaasti tyttöjen ja naisten arkea globaalissa etelässä.
Poikkeusoloista huolimatta kansainvälistä kuukautisterveyspäivää vietetään 28.5. Päivämäärä ei ole sattumaa: numero 28 viittaa keskimääräiseen kuukautiskierron kestoon ja numero 5 taas vuotopäivien lukumäärään kuukaudessa.

Kansainvälisellä kuukautispäivällä on paikkansa niin Suomessa kuin globaalistikin keskustelun herättäjänä ja häpeän murtamiseen liittyvän kuukautispuheen normalisoijana myös pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeaa ja innovatiivista otetta sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä kestävän kuukautisterveyden edistämiseksi.

Kirjoittajat

• Bertha Mhepela, kansallisen kuukautisterveystyöryhmän humanitaarisen avun puheenjohtaja Tansaniassa, integroidun sanitaatiohallinnon maisteri
• Alva Bruun, kehityspolitiikan neuvonantaja (ihmisoikeudet), ulkoministeriö
• Virpi Mesiäislehto, väitöskirjatutkija, itäisen Afrikan kehitysyhteistyöohjelman neuvonantaja, Fida International
• Magdaleena Lehmuskoski, kansanterveystieteen ja globaalin terveyden maisteriopiskelija, sairaanhoitaja