Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Rauhan Puolesta -lehden numerossa 2/2014. Tilaa lehti täältä.

Huhtikuun lopulla Suomen sosiaalifoorumin keskusteluissa mieleeni juolahti, että Venäjän miehittettyä Krimin USA, EU ja koko "vapaa maailma" alkoi säätää eriasteisia pakotteita, joita sitten toimittajiksi itseään tituleeraavat yhdessä kuorossa puolustavat medioissaan ja sosiaalisessa mediassa samalla Nato-jäsenyyden puolesta liputtaen. Samaan aikaan esimerkiksi Marokko, joka miehittää Länsi-Saharaa, ja Israel, joka miehittää Länsirantaa ja Golanin kukkuloita, palkitaan koko ajan erilaisin suosituimmuusasemin, aseavuin ja muin eduin. Pakotteita ja muita toimia ajavat vain kansalaisjärjestöt. Ja toimittajat vaikenevat. Toki poikkeuksiakin on, mutta niitä ei nyt juurikaan tule mieleen.

Itä-Ukrainan tilanne on erittäin vakava ja räjähdysherkkä. Tiettyä malttia toivoisi kuitenkin kaikilta niiltä, jotka julistavat totuuksiaan täältä kaukaa erilaisista lähteistä tiedonjyvänsä keräten ja samalla toista mieltä olevia hyvinkin voimakkaasti, jopa vihamielisesti ja sanoin väkivaltaisesti sättien. Eiköhän meillä kaikilla ole varsin hatarat tiedot - kuten tuntuu olevan paikan päällä olevilla toimittajillakin - siitä, mitkä voimat ovat tapahtumien taustalla.

Selvää kuitenkin on, että toistaiseksi vain pieni vähemmistö osallistuu väkivaltaisuuksiin. Ukrainalaisten enemmistö, niin ukrainan- kuin venäjänkielinenkin, toivoo ainoastaan rauhaa, maksettuja eläkkeitä ja töitä palkalla, joka riittää elämiseen. Asettumalla itse eri ääriryhmien puolelle ilman tarkempaa tietoa emme osallistu rakentavasti konfliktin ratkaisemiseen. Jopa eri kansainvälisten tahojen lausunnot lipsuvat helposti ulkopuolisten voimien syyttelyyn hyvin vähäiseen näyttöön perustuen.

Rauhanpuolustajat oli yhdessä Kansainvälisen solidaarisuustyön ja Länsi-Saharan ystävät Suomessa -järjestön kanssa kutsunut miehitetystä Länsi-Saharasta ihmisoikeusaktiivin vierailulle Sosiaalifoorumiin kertomaan Marokon miehityksestä ja kansainvälisen oikeuden vastaisesta alueen luonnonvarojen ryöstöstä. Mutta Suomen suurlähetystö Rabatissa ei myöntänyt vieraalle viisumia, eikä syytä tietenkään kerrota. Tilanne on kestämätön. Samaan aikaan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta laiton tuonti miehitetystä Länsi-Saharasta Suomeen jatkuu täysin normaalina. Lähimarketin hyllyiltä löytyvät niin sardiinit kuin tomaatitkin. Eikä YK:n turvallisuusneuvosto saanut vieläkään ihmisoikeuksien valvontaa Länsi-Saharan YK:n rauhanturvaoperaatio Minurson tehtäviin... jne.

Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.