Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Rauhanturvaaja-lehden numerossa 1/14. Lue lisää täältä.

Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto kokosi suomalaisia kansainvälisestä turvallisuudesta tietäviä asiantuntijoita Espoon Siikarantaan kahdeksi päiväksi. Paikalla oli sotilastehtävissä olleita, ihmisoikeusasiantuntijoita, humanitaaristen projektien johtajia jne. Monilla oli kokemusta siitä, miten asiat "kentällä" todellisuudessa sujuvat.

Seminaarin kokoaja ja johtaja, KATU-järjestön pääsihteeri Anne Palm sanoo, että seminaariin tuotiin erilaisia ihmisiä taustoiltaan. Kaikki osallistujat saatiin kuitenkin keskustelemaan. Näillä asiantuntijoilla oli joskus hyvinkin eriäviä käsityksiä kriisien hallinnasta. Lopulta moni koki istuntojen edistyessä, että aluksi hankalaltakin tuntuva kollega oli lopulta hengenheimolainen.

Rauhanprosessin jälkeen vaalit

Taina Dahlgren on suomalainen vaaliasiantuntija. Hänellä on kokemusta lukuisista vaaleista eri puolilla maailmaa, kuten Irakista ja Afganistanista Dahlgrenin mukaan kansainvälisellä yhteisöllä on usein kiire konfliktin jälkeen järjestää vaalit.

"Kannattaisi kuitenkin odottaa ja olisi hyvä, että paikalliset ihmiset haluavat vaaleja", toteaa Dahlgren.

Hän myös pitää vaalipäivän tarkkailua ylikorostettuna, sillä ei voida arvioida vaalien onnistumista. Dahlgren epäilee demokratian vientiä missään muodossa ja erityisesti vaalitarkkailussa.

"Meilläkin demokratia on vaatinut vuosikymmeniä, nyt kuitenkin konfliktimailta ollaan vaatimassa nopeita tuloksia, kiteyttää Taina Dhlgren.

Humanitaarinen apu ja valta

"Kun minä menen Roomaan, niin minä menen Roomaan. Kun te menette missioihinne, niin te menette aina kentälle ja sitten perustatte kenttätoimistoja", Suomen Amnestyn johtaja Frank Johansson kuvaa auttajia.

"He lähestyvät autettavia aina ylhäältä ja länsimaisesta näkökulmasta. Auttajat eivät edes puhu maista niiden nimillä, ollaan kentällä ja ajellaan maastoautoilla. Afrikkaa ja muitakaan kehitysmaita ei haluta auttaa todellisuudessa. Auttajat puhuvat usein turvallisuudesta alueella. Se tarkoittaa käytännössä mission turvallisuutta. Majoitusalueet eristetään piikkilangoilla ja samalla palkataan suuri määrä turvamiehiä varmistamaan auttajien turvallisuutta. Kukaan ei puhu paikallisten ihmisten turvallisuudesta", Johansson jatkaa.

Voidaanko menneisyyttä hallita?

Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa TAPRI:ssa tutkijana työskentelevä Simo Väätäinen korostaa tasapainoista kuvaa menneisyydestä.

"Koko ajan esitetään yksinkertaisia ja manipuloituja historiakäsityksiä. Oikeusprosessit ovat enemmän symbolisia ja siten ne auttavat konfliktin runtelemien yhteisöjen eheytymistä."

Väätäisen mukaan kestävää rauhaa ei ole mahdollista saavuttaa ilman oikeutta.

"Ihmisillä on perustarve saada oikeutta ja tämä tarve on erityisen merkittävä väkivallan uhreille. Ihmiset haluavat saada oikeutta myös kuolleille ja tuoda heidän äänensä julki."

Hauraat valtiot

Rauhantyön asiantuntija Anisa Doty pohti, mitä käsite hauras valtio merkitsee. Keskeistä on yhtenäisemmän kansainvälisen toimintatavan löytäminen hauraissa valtioissa. Tarvitaan enemmän koordinointia ja erilaiset politiikkasektorit ylittävää lähestymistapaa.

Oskari Eronen kuvasi rauhanrakennuksen, inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien kehitystä kansainvälisissä järjestöissä. Erosen mukaan kansainväliset toimijat vaikuttavat hauraisiin valtioihin niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Positiiviset vaikutukset tulisi maksimoida ja negatiiviset minimoida: Do No Harm-periaate korostuu.

Miten kaikki liittyy kaikkeen

Kriisinhallinnan asiantuntija, eversti Kalle Liesinen korostaa poliittisten toimijoiden ensisijaisuutta konflikteja ratkottaessa. Mikäli kansallinen ja kansainvälinen poliittinen tahto puuttuu, on rauhanrakennusta hyvin vaikea aloittaa.

Liesisen mukaan on oleellista tuntea itsensä ja omat lähtökohtansa. Sitten voi lähteä rakentamaan yhteisymmärrystä osapuolten kanssa, joiden arvomaailma ja poliittinen kulttuuri ovat hyvinkin erilaisia.

Liesinen kuvasi sodankäynnin muutosta. Nyt käydään kaoottisia sotia, joissa esim. aseistautuneet siviilit ovat sekoittuneina sodan käyntiin. Juuri nyt kansainvälisten toimijoiden on hyvin vaikeata osallistua kriisinhallintaan.