Demokratian tuulet ovat viime vuosina puhaltaneet monesta suunnasta. Arabimaiden kansannousu toi ihmiset kaduille vaatimaan muutosta, jota nyt pitäisi yrittää demokraattisin keinoin juurruttaa. Toisaalta useissa valtioissa kehitys on ollut päinvastaista.

Presidentti Putinin uudelleenvalinnan jälkeen Venäjä on kiristänyt otteitaan: lehdistönvapautta rajoitetaan ja kriittisiä ääniä vaiennetaan. Kansalaisjärjestöjen toimintaa on kiristetty lailla, jonka mukaan niiden pitää luopua ulkomaisesta rahoituksesta tai rekisteröityä "ulkomaisiksi agenteiksi". Kreml asettaa oppositiopuolueet. Putinin keinoista on otettu oppia myös muualla, jopa EU:n ehdokasmaassa.

EU ratkoi viime viikolla ehdokasmaansa Makedonian demokratian kriisiä, jota on pidetty maan itsenäisyyden historian vakavimpana. Vakavampana kuin vuoden 2001 etnistä konfliktia, joka vaati päättyäkseen kansainvälisen yhteisön väliintulon. Tällä kertaan maata vaivasi poliittinen ja institutionaalinen kriisi.

Poliittinen kriisi kärjistyi autoritäärisen vallankäytön seurauksena

Poliittinen kriisi kärjistyi jouluaattona 2012, kun toimittajat ja opposition kansanedustajat heitettiin väkivaltaisesti ulos parlamentista budjettiäänestyksen ajaksi. Hetki myöhemmin hallituspuolueet hyväksyivät budjetin.

Tapahtuman jälkeen oppositio jätti parlamentin vastalauseena demokratian loukkauksille ja vaati enneaikaisia parlamenttivaaleja järjestettäväksi samaan aikaan maaliskuun 24. päivän kuntavaalien kanssa. Hallituksen kieltäydyttyä vaatimuksesta, oppositio ilmoitti boikotoivansa vaaleja.

Kyseessä ei ollut vain poliittinen kriisi, erimielisyys opposition ja hallituksen välillä vaan pääministeri Nikola Gruevskin vallankäyttömetodit. Pääministerillä on käytössään Putinin keinot kriittisen kansalaisyhteiskunnan mukaan lukien median sekä todellisen opposition äänten vaimentamiseksi.

Kansalaisjärjestöt ovat olleet peloissaan, eivätkä uskalla nostaa kysymyksiä esiin samoin kuin ennen. Järjestöjen toimijat kertovat moninaisista painostuskeinoista, joilla heitä yritetään vaientaa. Näihin lukeutuu mm. hiljaiseksi lahjominen, ja jos se ei auta otetaan käyttöön kovemmat otteet kuten läheisten pidätykset tekaistuin syyttein, sosiaalietuuksien vieminen, poliisin Alfa-joukkojen öiset vierailut. He myös uskovat, että on vain ajankysymys milloin tapahtuu ensimmäiset pidätykset.

Hallitus on perustanut uusia kansalaisjärjestöjä, eikä sen innovatiivisuus ole jäänyt ainoastaan kansalaisjärjestöihin vaan se on luonut myös poliittisen opposition. Kansalaisia yritetään hämmentää samankaltaisilla puolueiden nimillä kuin maan suurimman oppositiopuolueen Social Democratic Union of Republic of Macedonia. Näiden lumeopposition puolueiden, Social Democratic Union (SDU) ja Social Democratic Party of Macedonia (SDPM), ehdokkaina on ihmisiä, joiden nimet muistuttavat todellisen opposition kärkipoliitikkojen nimiä.

Itsenäisen median jouduttua hallituksen kontrolliin seurauksena on, etteivät ihmiset enää tiedä mitä tapahtuu, sillä kaikesta ei tiedoteta ja julkaistun tiedon luotettavuutta voi olla vaikea arvioida. Journalismi on korvautumassa klassisella propagandalla.

EU ratkaisi akuutin kriisin

Jouluaattona kärjistyneessä kriisissä EU vaati osapuolia istumaan neuvottelupöytään ja etsimään ratkaisua. Kun sitä ei ole löytynyt, EU lähetti korkeatason kolmikon, laajentumiskomissaari Stefan Fuelen, Euroopan parlamentin entisen puhemiehen Jerzy Buzekin ja parlamentin Makedonia-esittelijän Richard Howittin, ratkomaan kriisiä Makedoniassa.

Maaliskuun alussa ratkaisu löydettiin sopimalla ennenaikaisista vaaleista, jotka järjestetään kuntavaalien jälkeen vielä tarkentumattomana ajankohtana. Oppositio lupasi osallistua jälleen parlamentin työhön, ja pääministeri Gruevski aloittaa keskustelun demokraattisista vapauksista.

Ennenaikaisiin vaaleihin sisältyy kuitenkin epäilys niiden rehellisyydestä. EU:n kriisin ratkaisu sisällytti jo ETYJ:n esittämän suosituksen äänestyslistojen puhdistamisesta kuolleista ja kuvitteellisista henkilöistä. Hallituksen keinot pysyä vallassa ovat kuitenkin moninaiset.

Jo viime parlamenttivaaleissa vuonna 2011 oli täysin julkinen tieto, että julkisen hallinnon työntekijöiltä vaadittiin nimilistoja päähallituspuolueen äänestäjistä. Jos työntekijä ei näitä kyennyt toimittamaan, vaarassa oli menettää työpaikka. Julkisen hallinnon työpaikan ehtona on valtapuolueen jäsenkirja.

Kansalaisjärjestöjen toimijat Makedoniassa toivovat epäkohtien esiintuomista, sillä maata ei auta ongelmien lakaisu maton alle EU:n integraatioprosessin vaarantumisen pelossa. Sen sijaan niiden esiintuominen ja ratkaiseminen voi viedä vain eteenpäin.

Nähtäväksi jää sitoutuuko pääministeri Gruevski ennen kaikkea rehellisiin vaaleihin, ja muihin EU:n edellyttämiin muutoksiin vai jatkaako hän omaa sisäpoliittista agendaansa, joka on kaukana EU-jäsenyyden ehdoista.

Kirjoittaja toimii koordinaattorina Kalve Sorsa -säätiön hankkeessa Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa - vuorovaikutus ja yhteistyö.