Englanninkielinen alkuperäisartikkeli on julkaistu alun perin Project Syndicate -lehdessä 8.4.2019.

Opimme lääketieteellisessä, millaisia vakavan proteiini- ja kalorialiravitsemuksen kammottavat seuraukset ovat. Luulimme kuitenkin, että kvašiorkorin tai marasmin kaltaiset tilat ovat merkittäviä lähinnä historiallisessa mielessä, kauan sitten käytyjen sotien ja vankileirien vitsauksia. Emme odottaneet joutuvamme todistamaan niitä omana elinaikanamme.

Nyt vakava aliravitsemus on kuitenkin ottamassa valtaansa Venezuelan. Seuraukset ovat katastrofaaliset maan asukkaiden ja tulevien sukupolvien kannalta. Todisteena siitä, että hallinto näännyttää tarkoituksella omaa kansaansa, on hiljattain Kolumbian vastaisella rajalla sattunut tapaus: Venezuelan hallituksen joukot ampuivat luoteja ja kyynelkaasua estääkseen 80:tä tonnia humanitaarista apua saapumasta maahan.

Siksi uskon, että Nicolás Maduroa ja hänen hallintoaan vastaan on olemassa vahvat ja kiireelliset kansanterveydelliset perusteet kansainvälisiin rikossyytteisiin. Diplomaattiset yritykset syrjäyttää Maduro ovat selvästikin pysähdyksissä, joten tällainen lähestymistapa voisi tarjota toisen reitin kohti maan johtajiston vaihtamista.

Laajalle levinnyt aliravitsemus Venezuelassa on seurausta vuosien yhteiskunnallisista, poliittisista ja taloudellisista virheistä. Venezuela oli aikoinaan yksi Latinalaisen Amerikan rikkaimmista maista maailman suurimpien öljyvarantojen ansiosta. Nyt se käy kuitenkin läpi yhtä historian dramaattisimmista talousromahduksista.

Vuonna 2017 tehdyn kansallisen kyselyn mukaan --- yli puolet väestöstä oli laihtunut 11 kiloa viimeisen vuoden aikana.

Romahduksen taustalla ovat huono politiikka, massiiviset valtion pakkolunastukset, ulkomaanvaluutan puute sekä lamauttava velka. Bruttokansantuote on pudonnut yli 50 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana ja inflaatio on noussut käsittämättömälle tasolle.

Kaoottisen tilanteen vuoksi monet taloustutkijat ovat sanoneet, että kotitalouksien tasolla talousromahdusta pitäisi arvioida merkityksellisemmällä mittapuulla. Esimerkiksi Harvardin yliopiston Kennedy Schoolin professori Ricardo Hausmann arvioi, että Venezuelan minimipalkalla saa tällä hetkellä vain noin 700 kaloria päivässä, mikä on paljon vähemmän kuin suositeltu määrä.

Vuonna 2017 tehdyn kansallisen kyselyn mukaan lähes kaikki Venezuelan kotitaloudet kärsivät epävarmasta ruokaturvasta ja yli puolet väestöstä oli laihtunut 11 kiloa viimeisen vuoden aikana.

Vaikka Venezuelan viranomaiset ovat julkaisseet vain harvoja maatason terveystilastoja viime vuosina, yksittäiset ja julkisuuteen vuotaneet raportit osoittavat, että nälällä saattaa olla vakava vaikutus väestöön. Esimerkiksi terveysministeriön raportti vuodelta 2015 osoitti, että vastasyntyneiden kuolleisuus oli satakertaistunut 0,02 prosentista 2 prosenttiin vuodesta 2012.

Miten rikossyytteet sitten saataisiin aikaan? Rooman perussäännön mukaan kansainvälisellä rikostuomioistuimella (ICC) on oikeus nostaa syytteitä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Niihin kuuluvat ”epäinhimilliset teot… joiden tarkoituksena on aiheuttaa suurta kärsimystä tai vakavia vammoja ruumiille, henkiselle tai fyysiselle terveydelle.” Väittäisin, että tähän määritelmään kuuluu myös vakava ja tarkoituksellinen kansallisen tason proteiini- ja kalorivaje.

ICC:n tutkinnat voivat alkaa monilla eri tavoilla. Oikeusistuimen jäsenmaat sekä YK:n turvallisuusneuvosto voivat tuoda tapauksia sen tutkittavaksi. Vaihtoehtoisesti myös ICC:n syyttäjä voi aloittaa tutkinnan.

Syyttäjän toimisto tutkii tällä hetkellä yhtä tapausta, joka liittyy Venezuelan turvallisuusjoukkoihin. Sen ovat tuoneet istuimeen viisi Latinalaisen Amerikan maata ja Kanada. Jos ICC tekee täyden tutkinnan, kansanterveydelliset perusteet voivat muodostaa lisää todisteita rikoksista ihmisyyttä vastaan. Ne voisivat tukea syytettä Maduron hallintoa vastaan.

Kansainvälinen, ihmisoikeusperustainen tutkinta ottaisi suoraan kohteeseen Maduron diktatuurin, ei Venezuelan asukkaita.

Kansainvälinen rikostutkinta palvelisi kahta tarkoitusta. Ensinnäkin useimpia muita diplomaattisia ruuveja on jo kiristettyt tuloksetta. Yhdysvallat ja yli 50 muuta maata ovat jo tunnustaneet oppositiojohtaja Juan Guaidón Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi. Yhdysvallat on myös asettanut lamauttavat taloudelliset sanktiot maan valtionomisteisille öljy- ja kultakaivossektoreille, mikä rajoittaa niiden mahdollisuuksia vientituloihin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet varoitti hiljattain, että Yhdysvaltain sanktiot voivat pahentaa Venezuelan kärsimyksiä. Muut ovat viitanneet Irakiin, jossa kansainväliset sanktiot entistä presidenttiä Saddam Husseinia vastaan johtivat laajamittaiseen lasten aliravitsemukseen. Kansainvälinen, ihmisoikeusperustainen tutkinta taas ottaisi suoraan kohteeseen Maduron diktatuurin, ei Venezuelan asukkaita.

Lisäksi 122-jäsenisen ICC:n tutkinta lähettäisi selvän viestin siitä, että kansainvälisen lain avulla voidaan panna täytäntöön normeja.

Vaikka kansanterveyttä ei ole aiemmin käytetty kansainvälisten rikossyytteiden pohjana, jotkut asiantuntijat uskovat, että se on mahdollista. Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professorin ja entisen ICC:n syytekoordinaattorin Alex Whitingin mukaan ”kun tietyt hallinnot omaksuvat äärimmäisiä menettelytapoja, jotka kuristavat niiden omaa väestöä, meidän on harkittava (ja tutkittava), täyttääkö se kansainvälisen rikollisuuden kynnyksen.”

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi viime kuussa, että ”kaikki mahdollisuudet ovat pöydällä” Maduron vallan lopettamiseksi. Yhdysvallat on kuitenkin hiljattain vetänyt henkilökuntansa Caracasin lähetystöstä, joten diplomaattiset keinot saattaa olla jo käytetty. Sotilaalliset vaihtoehdot taas joutuisivat kilpailemaan Yhdysvaltain Latinalaisessa Amerikassa aiemmin epäonnistuneiden operaatioiden perinnön kanssa.

Venezuelan talousromahdus on tragedia itsessään. Pahentamalla väestön ravinnon saantia tahallaan Maduron hallinto kuitenkin luultavasti syyllistyy rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Se on asetettava vastuuseen.

Kirjoittaja on Weill Cornell/NewYork-Presbyterian Hospitalin lääketieteen professori. Hän on saanut tunnustusta YK:lta sekä Cannes’n leijonapalkinnon ihmisoikeustyönsä vuoksi.

Suomennos: Teija Laakso

Copyright Project Syndicate