Nuoret nostetaan harva se päivä esiin mediassa. Nuorten huomioiminen on tullut myös jäädäkseen julkisen sektorin linjauksiin. Ei ihme, sillä nuoria maailmassa on enemmän kuin koskaan, 1,8 miljardia, ja globaalissa etelässä nuorten osuus väestöstä on 60–70 prosenttia. Usein nuorista puhutaan kuitenkin yhä kohderyhmänä, jonka ongelmia käsitellään ja jolle tarjotaan erilaisia ratkaisuja päästä osaksi yhteiskuntaa. Sen sijaan tulisi kysyä, mitä nuoret itse haluavat ja millaiseen yhteiskuntaan ja maailmaan he haluavat kuulua.

Jotta nuorten moninaiset äänet pääsisivät esiin, on yhteiskunnan rakenteiden oltava sellaisia, että ne mahdollistavat sen. Aikuisilta ja eri instansseilta tarvitaan tukea. Vain silloin nuoret voivat näyttää uutta suuntaa sekä omien yhteisöjensä, yhteiskuntiensa, että maailman kehitykseen.

Tuoretta perspektiiviä ja ideoita nuorten kansalaisaktiivisuudelle tarjoaa YK:n heinäkuussa julkaisema raportti nuorten osallisuudesta. Yhä suurempi määrä nuoria maailmassa vaatii muutosta; läpinäkyvyyttä, heidän kuulemistaan, parempia työllistymismahdollisuuksia ja tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua. Protesteilla ja mielenosoituksilla nuoret haastavat rakenteita ja tuovat muutosta yhteiskuntiin ja samalla omaan rooliinsa.

"Ei myöskään riitä, että nuorten osallistumista tukevat yhteiskunnalliset rakenteet ovat olemassa. On kiinnitettävä huomiota siihen, miten ne toimivat."

Tärkeää on, että nuoret pystyvät kohdistamaan energiansa positiiviseen muutokseen. Paljon tapetilla olevan radikalisoitumisen ja ääriajattelun vastavoimana toimii juuri nuorten mukaan ottaminen päätöksentekoon ja se, että nuoret tuntevat kuuluvansa yhteisöönsä ja yhteiskuntaansa, ja että kaikilla on samat oikeudet. Niin Suomessa kuin maailmalla yleisesti on myös tarvetta globaalin ymmärryksen lisääntymiselle, jotta voisimme kunnioittaa ja arvostaa ihmisten erilaisia lähtökohtia, ymmärtää syy-seuraussuhteita ja taistella yhteisesti ilmastonmuutosta ja yhä kiihtyvää eriarvoistumista vastaan.

Ei myöskään riitä, että nuorten osallistumista tukevat yhteiskunnalliset rakenteet ovat olemassa. On kiinnitettävä huomiota siihen, miten ne toimivat.

Hyvä esimerkki löytyy Keniasta, jossa teemme kehitysyhteistyötä. Siinä nuorilla on luotu mahdollisuuksia osallistua yhteisötasolta kansalliselle tasolle. Näissä rakenteissa mukana olevat nuoret ovat kuitenkin jo valmiiksi erityisasemassa, hyväosaisia. Asemaansa he ovat päässeet suhteillaan ja kontakteillaan. Kun ymmärrys, omakohtaisuus ja välittäminen suurimman osan kokemista ongelmista puuttuu, mitä edustavuudesta jää enää jäljelle; kenen kehityksestä on silloin kyse ja ketä yhteiskunnan rakenteet palvelevat? Lisäksi puolet nuorista, nuoret naiset, kohtaavat esteitä osallistumiselleen ja mielipiteiden vähättelyä olivatpa he minkälaisista lähtökohdista tahansa.

Entä mitä tapahtuu sen jälkeen, kun nuoret ovat sanoneet sanottavansa; onko nuorten mielipiteillä väliä? YK:n kansainvälinen nuorten päivä 12.8 nosti teemaksi nuorten johtavan roolin köyhyyden poistamisessa ja kestävässä kehityksessä. Kehitysyhteistyössämme näemme kuinka nuoret ottavat innokkaasti vastaan mahdollisuuden luoda uutta, vaikuttaa asenteisiin ja tarjota uudenlaisia ratkaisuja. Yhtä merkittävää on, että sukupolvien välinen yhteys toimii, jotta myös saatu kokemus voi tukea uusien ajatusten eteenpäin viemisessä ja muutoksesta tulee todellisuutta.

Tahdosta ja muutosvalmiudesta kaikki on lopulta kiinni. Jos kukin asettuisi toisen saappaisiin ja katsoisi oman elämänsä ja lähiympyröidensä ulkopuolelle, välittäisi, muutos olisi mahdollinen. Olemme kaikki sidoksissa toisiimme ja päätöksiin, joita kukin tekee elämässään ja joita meidän puolestamme tehdään. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että päätökset ovat omalta osaltamme kantaaottavia ja rehellisiä.

Yhtenä keskeisenä arvona minulla, toivottavasti myös sinulla, on olla rohkea. Rohkeus voi tarkoittaa uskallusta toimia omien arvojen puolesta tilanteessa, jossa se on vaikeaa. Rohkeutta tarvitaan eteenpäin katsomiseen ja toimimiseen siten, että näkee tulevaisuuden pitkällä tähtäimellä. Rohkeutta tarvitaan uusiin ajatuksiin ja myös siihen, että antaa nuorten ottaa vastuuta maailman kehityksestä.

Nuoret voivat muuttaa maailmaa, mutta eivät yksin. Annetaan nuorille mahdollisuus!

Kirjoittaja on Lasten ja nuorten säätiön kehitysyhteistyön päällikkö.