Artikkeli on alun perin julkaistu Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehden numerossa 1/2014. Tilaa lehti täältä.

Maya-intiaanit Keski-Amerikassa, saamelaiset Pohjoismaissa, kiratit Nepalissa ja aboriginaalit Australiassa – alkuperäiskansoja eri puolilla maailmaa.

Alkuperäiskansalla tarkoitetaan tietyn alueen syntyperäisiä asukkaita. YK:n työjärjestön ILO:n yleissopimuksen mukaan alkuperäiskansa polveutuu väestöstä, joka on asunut maassa sen valloituksen, asuttamisen tai nykyaikaisten valtionrajojen muodostumisen aikaan. Saman määritelmän mukaan alkuperäiskansa on ainakin osittain säilyttänyt perinteensä: omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.

"Jos olet alkuperäiskansan jäsen ja nainen, kynnys nousta täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi on kaksi kertaa korkeampi."

"Alkuperäiskansojen asema on kaikkialla maailmassa haavoittuva", Kirkon Ulkomaanavun oikeusperustaisen työn asiantuntija Eeva-Marita Rinne-Koistinen sanoo.

"Eri puolilla maailmaa alkuperäiskansat ovat vetäytyneet syrjäisille seuduille suojellakseen kulttuuriaan. Monin paikoin heidät on määrätietoisella politiikalla pakotettu vetäytymään. Kun elinalueet ovat syrjäisiä, pääsy esimerkiksi terveydenhoitoon ja koulutukseen on vaikeaa", Rinne-Koistinen sanoo.

Esimerkiksi Guatemalassa kaikki kouluja käymättömät alkuperäiskansojen jäsenet jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, koska eivät osaa maan ainoaa virallista kieltä espanjaa.

"Alkuperäiskansojen kielilläkään ei ole virallista asemaa, vaikka noin puolet maan väestöstä kuuluu johonkin alkuperäiskansanryhmään. Guatemalan väestöstä 40 prosenttia ei osaa lukea. Lukutaidottomuus onkin yleisintä juuri niillä syrjäisillä alueilla, joilla asuu alkuperäiskansojen jäseniä", Ulkomaanavun aluevastaava Emmi Chaguaro kertoo.

Tuki nuorille ja naisille

Jos olet alkuperäiskansan jäsen ja nainen, kynnys nousta täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi on kaksi kertaa korkeampi. Kielikysymyskin korostuu naisten kohdalla, koska he joutuvat usein jäämään kotiin huolehtimaan perheestä. Sukupuoliroolit ovat erittäin perinteiset.

Myös nuorten asema on hankala. Heidän on erittäin vaikeaa päästä kouluun tai saada työtä.

Tämän takia Kirkon Ulkomaanavun työ keskittyy erityisesti tukemaan nuoria ja naisia. Heille tarjotaan ihmisoikeuskoulutusta, joka auttaa heitä paitsi tuntemaan omat oikeutensa, myös edistämään niitä.

Ulkomaanavun työ tukee myös perheiden toimeentuloa ja erityisesti naisten valmiuksia hankkia toimeentuloa.

Ihmisiä rohkaistaan työskentelemään yhdessä, jotta uudistuksia tapahtuisi. Ryhmän tuki, luottamus toisiin, yhteiset keskustelut ja toimeentulon kehittäminen yhteistyössä avaavat ovia parempaan tulevaisuuteen.

"Usein suurin muutos tapahtuu jo siinä, kun naiset oivaltavat, että heilläkin on oikeus osallistua yhteisönsä asioihin. Näin he rohkaistuvat ja alkavat etsiä tapoja vaikuttaa."

Kun tieto lisääntyy, moni äiti haluaa ponnistella antaakseen lapsilleen mahdollisuuksia, joita hänellä itsellään ei ole ollut.

"Tapaamani vanha intiaaninainen kertoi, että hänen lapsuudessaan kaikki lapset tekivät työtä. Luku- ja kirjoitustaidottoman vaikean elämän tuntevana hän halusi tarjota lapsilleen enemmän, mahdollisuuden päästä kouluun", Emmi Chaguaro kertoo.

Maa pois koko kylältä

Guatemalan maaseudulla 40 prosenttia väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Valtaosa köyhistä on alkuperäisväestöä.

Vaikea epäkohta alkuperäiskansoille on kysymys maasta. Usein kansoilla ei ole laillista omistusoikeutta maa-alueisiin, joilla he ovat viljelleet satoja vuosia. Valtio saattaa pakkosiirtää kokonaisia kyliä ja myydä maat yrityksille.

Guatemalassa intiaanien yhteisömaiden myynti suuryrityksille on kiihtynyt viime vuosina. Alkuperäiskansoja huolettavat erityisesti luonnonvarojen kestämätön käyttö ja ympäristötuhot.

"Olisi tärkeää nähdä alkuperäiskansojen arvo", Eeva-Marita Rinne-Koistinen painottaa.

Meillä on paljon opittavaa alkuperäiskansojen luontosuhteesta ja paikallisista keinoista ympäristönsuojeluun – esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Luonnon kunnioittaminen on alkuperäiskansoille itsestään selvä, arvokas asia.

Alkuperäiskansojen oikeuksien parantaminen on yksi Suomen kehityspolitiikan painopiste. Osallistuminen heitä itseään koskevaan päätöksentekoon halutaan varmistaa. Erityisesti halutaan tukea osallistumista päätöksiin, jotka ovat suorassa yhteydessä ilmastonmuutokseen.