Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen Somalialaisten Liiton blogissa.

Kun Somalian nykyinen hallitus muodostettiin elokuussa 2012, poikkesivat se sekä sille asetetut odotukset ja tavoitteet sitä edeltäneistä monella tapaa. Aikaisempien hallitusten lailla se ei ole väliaikainen, vaan sillä on tarkkaan määritelty mandaatti ensi vuoden elokuuhun saakka. Syyskuussa 2013 viimeisteltiin Vision 2016- tavoitteet, joiden toteuttaminen oli hallinnon tärkein tehtävä.

Tavoitteisiin lukeutui pysyvän perustuslain aikaansaaminen, liittovaltiomallin toteuttaminen, hyvän ja läpinäkyvän hallinnon kehittäminen sekä vaalijärjestelmän luominen ja demokraattisten vaalien järjestäminen vuonna 2016. Vielä heinäkuun alussa vietetyn Somalian itsenäisyyspäivän juhlapuheissa nykyinen presidentti Hassan Sheikh Mohamud korosti hallituksensa sitoumustaan järjestää demokrattiset parlamenttivaalit vuonna 2016. Vain kuukausi myöhemmin presidentti ilmoitti, ettei näitä ole vielä ensi vuonna luvassa.

Mohamudin haluttomuudesta luopua vallasta on spekuloitu jo pitkään, vaikka presidentti itse on väittänyt, ettei hänen tavoitteenaan ole hallinnon mandaatin pidentäminen. YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätöslauselma heinäkuun lopussa oli, ettei Somalian nykyisen hallituksen mahdaattia tulisi pidentää elokuusta 2016 eteenpäin – näkemys, jonka YK:n Somalian erikoislähettiläs Nicholas Kay teki selväksi jo maaliskuussa.

Mohamud itse on vedonnut Somalian puutteelliseen turvallisuustilanteeseen kuitenkin kieltäen, että syy olisi hallituksen epäonnistumisessa tehtävässään. Tämä siitäkin huolimatta, että kuluneita kolmea vuotta ovat leimanneet krooninen aikatauluissa pysymättömyys, konkreettisten toimenpiteiden puute ja hallituksen sisäiset riidat, joiden seurauksena hallituksessa on mm. nähty jo kolme pääministeriä.

Turvallisuustilanne Somaliassa on toki kaukana ihanteellisesta. Vuonna 1990 sekasortoon syöksyneen maan nousu jaloilleen tulee varmasti viemään aikaa, eikä haasteista tule olemaan puutetta. Klaaniperustaisen ajattelun korvaaminen kansallisvaltioon perustuvalla eetoksella on kirjattu keskeiseksi osaksi Vision 2016- tavoitteisiin sisältyvää uutta puoluelakiakin, mutta sen käytännön toteutus pirstaloituneessa ja kansallista koheesiota vailla olevassa maassa tulee olemaan vaativaa. Jokinlaista edistystä olisi maassa kuitenkin suotavaa jo nähdä – sitä tarvitsee niin kansa kuin kansainvälinen yhteisökin.

Suomensomalialainen presidenttivaaliehdokas Fadumo Dayib, on avoimesti kritisoinut nykyisen hallinnon menoja, jotka ovat hänen mukaansa koko maanosan suurimmat.

Toinen suurimmista haasteista on Al-Shabaabin kaltaisten ääriaineisten hävittäminen maasta. Edistystä tällä saralla on vuodesta 2012 saavutettu Somalian armeijan ja Afrikan Unionin rauhanturvaoperaation AMISOMin yhteistyöllä. Al Shabaab on ajettu ulos suurimmista kaupungeista ja useimmista strategisista tukikohdistaan, mutta pysyvästä ratkaisusta ei voi vielä haaveillakaan, vaikka pääministeri on optimistisesti kertonut uskovansa Al Shabaabin olevan voitettu vielä vuoden loppuun mennessä.

Somalian ja sen naapurin Kenian välejä hiertää Al Shabaabin leviäminen maiden välisen rajan yli Kenian puolelle. Kenia onkin pystyttämässä maiden väliselle rajalle aitaa. Se on myös uhkaillut Dadaabin pakolaisleirin sulkemisella, joka olisi humanitaarinen kriisi jo sinällään: maailman suurimman pakolaisleirin liki 470 000 asukkaasta yli 330 000 on somalialaistaustaisia.

Ramadan kasvatti odotetusti Al Shabaabin tekemiä iskuja tänäkin vuonna. Pelkästään kuluneen kuukauden aikana on iskuissa kuollut kymmeniä ja loukkaantunut monin verroin. Otsikoihin ovat tosin nousseet myös paikallisten väitteet AMISOMin väärinkäytöksistä: Etelä-Somaliassa sijaitsevasta Markan kaupungista on raportoitu kahdesta eri tapauksesta, joissa AMISOMin joukkojen kerrotaan avanneen tulen aseistautumattomia siviilejä kohti.

Kansainvälinen yhteistyö on osoittautunut onnistuneeksi myös Somalian merirosvousongelman suhteen. Viime vuodelta kaappauksia raportoitiin 12, joka on melkoinen pudotus huippuvuoden 2011 lukemista (237). Niin Al Shabaabin kuin merirosvouksen kohdalla suurin haaste on kuitenkin syissä, jotka ajavat nuoria niihin liittymään, ja tähän ei nykyisellä hallinnolla ole ollut tarjota työkaluja. Nuorison kokema näköalattomuus Somaliassa on yksi suuri syy myös Eurooppaan suuntautuvalle muuttoliikkeelle. Mistään pienestä ongelmasta ei ole kyse, sillä maan väestörakenne on poikkeuksellisen nuori: 75% väestöstä arvioidaan olevan alle 30-vuotiaita ja noin 46% alle 15.

Yksi vakavimmista Mohamudin hallintoon kohdistuvista huolenaiheista on kuitenkin sen talous. Julkisuudessa Mohamud on esitellyt merkittävimpinä saavutuksinaan edistystä korruption kitkemisessä ja hyvän hallinnon kehittämisessä, mutta näyttöä tästä ei oikein ole.

Suomensomalitaustainen Fadumo Dayib, yksi Somalian ensi vuoden presidenttivaalien ehdokkaista, on avoimesti kritisoinut nykyisen hallinnon menoja, jotka ovat hänen mukaansa koko maanosan suurimmat. Presidentti Mahmoudin kuukausipalkan arvioidaan olevan 10 000-12 000 dollarin välilllä, mikä nostaisi hänet maanosan kymmenen parhaiten palkatun valtionpäämiehen joukkoon. Kritiikkiä on kohdistunut myös toistuviin ulkomaanmatkoihin ja luksushotelleihin.

Mohamud itse on toistuvasti kieltäytynyt vastaamasta häneen kohdistuviin syytöksiin, mutta kohta hänellä ei ole enää vaihtoehtoja. Yli 90 kansanedustajaa on juuri allekirjoittanut epäluottamuslauseen, jossa presidenttiä syytetään virkavirheestä, korruptiosta ja perustuslain vastaisesta toiminnasta. Johtaakseen eroon täytyy esityksen saada tulevassa äänestyksessä taaksensa kaksi kolmasosaa 275 edustajasta koostuvasta kansanedustuslaitoksesta.

Julkishallinnon 216 miljoonan dollarin vuosittaisesta budjetista 45% menee palkkoihin. Siitä huolimatta esimerkiksi Somalian virkamiehistö on ollut jo kuukausia ilman palkkaa. Myös viime vuonna julkisuuten vuotanut YK:n raportti syytti presidenttiä ja tämän lähipiiriä kavalluksesta.

Somalian öljy- ja kaasuvarannot (tarkkaa määrä on vielä tuntematon, mutta niiden arvioidaan olevan jopa puolet Saudi-Arabian varannoista) saattaisivat koitua maan pelastukseksi, mutta alan ensimmäinen yrittäjä on sekin tällä hetkellä keskellä korruptiosyytöksiä.

Optimismiin, olkoonkin kuinka varovaiseen, on silti syytä. Toukokuussa EU-delegaatio ilmoitti avaavansa toimistonsa Mogadishussa yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kesäkuussa maassa nähtiin ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset 25 vuoteen. Myös naisten roolin kasvattamiseen on Somaliassa julkishallinnon puolella (mm. poliisissa ja oikeuslaitoksessa) panostettu lupaavin tuloksin. Paras uutinen pitkään aikaan on kuitenkin vain muutama päivä sitten julkaistu tieto valmisteilla olevasta laista, joka kieltää naisten ympärileikkauksen.

Kirjoittaja on Suomen Somalialaisten Liiton tiedottaja.