Afrikan sarven ruokakriisi ei ole ohi, vaikka YK onkin julistanut nälänhädän väistyneen kaikilta Somalian alueilta. Esimerkiksi Suomen UNICEF arvioi, että tulevina kuukausina hätäavun jatkuminen on erittäin tärkeää. Huhtikuussa alkaa sadekausi, joka lisää etenkin tautien leviämisen riskiä. Hätäavun vähentäminen merkitsisi herkästi tilanteen kääntymistä huonompaan suuntaan.

YK julisti heinäkuussa 2011 Somalian kärsivän nälänhädästä. Nälänhädän kriteerit täyttyvät, kun ainakin 20 prosenttia tietyn alueen kotitalouksista kärsii äärimmäisestä ruokapulasta, akuutista aliravitsemuksesta kärsii yli 30 prosenttia ihmisistä tai päivässä kuolee kaksi ihmistä 10 000:sta.

YK:n elintarvike- ja ruokajärjestön FAO:n mukaan kriisi on nyt helpottanut sateiden, hyvän sadon ja avustustyön ansiosta. Ruoka-apua tarvitsee Somaliassa nyt yhteensä 2,34 miljoonaa ihmistä, pahimmillaan luku oli neljä miljoonaa. Koko Afrikan sarvessa apua tarvitsee 9,5 miljoonaa ihmistä, kun pahimmillaan luku oli 13 miljoonaa. Apua siis tarvitaan edelleen.

Pelkkä lyhytaikainen hätäapu ei riitä. FAO:n pääjohtaja José Graziano da Silva muistuttaa, että kriisi ratkeaa vain, jos sateet onnistuvat, toimet ovat pitkäaikaisia ja parantavat ihmisten kestävyyttä ja hätäapu linkitetään kehitykseen.

Ruuan jakamista ei helpota se, että Somalian etelä- ja keskiosissa valtaa pitävä ääriliike al-Shabaab päätti tammikuun lopussa kieltää Punaisen Ristin kansainväliseltä komitealta (ICRC) hätäavun jaon alueillaan. ICRC kertoo onnistuneensa jakamaan kesä- ja joulukuun 2011 välillä yli 1,2 miljoonalle ihmiselle ruoka-apua Etelä- ja Keski-Somaliassa. Nyt apu ei enää pääse läpi.

Lahjoittajat heränneet Sahelissa

Seuraava ruokakriisi tekee jo tuloaan Sahelin alueella Länsi-Afrikassa, jossa kuivuus ja heikko sato uhkaavat miljoonien ihmisten ruokaturvaa. YK:n uutispalvelu IRINin mukaan tänä vuonna lahjoittajat ovat kuitenkin toimineet nopeammin kuin vuonna 2010, jolloin Sahelissa oli viimeksi ruokakriisi.

Yli 150 miljoonaa dollaria on jo luvattu kuivuuden lievittämiseen sekä ruokaturvan ja ravitsemuksen parantamiseen, kun samaan aikaan vuonna 2010 ei ollut tehty käytännössä mitään. YK:n humanitaaristen asioiden koordinointiyksikkö on jo julkistanut avunpyynnön – vuonna 2010 pyyntö julkaistiin vasta huhtikuussa.

"Lahjoittajat ovat nyt kiinnostuneempia Sahelista. He haluavat luultavasti varmistaa, etteivät tällä kertaa menetä mahdollisuutta kunnolliseen, johdonmukaiseen ja laadukkaaseen reaktioon", sanoo Cyprien Fabre, EU:n humanitaarisen avun pääosaston johtaja.

Euroopan komissio on osoittanut Saheliin hänen mukaansa 138 miljoonaa dollaria.

Pelkona kuitenkin on, että Sahelissakin apu on liian lyhytaikaista eikä tähtää pitkäaikaisen kestävyyden vahvistamiseen. Jotkut järjestöt pelkäävät myös, että apu keskitetään Nigeriin ja Tšadiin, vaikka myös Burkina Faso, Mauritania, Mali, Nigeria ja Senegal tarvitsevat apua.