Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Libero-lehdessä.

EU:n Yhdysvaltain vapaakauppasopimuksen (TTIP) tarkoituksena on luoda maailman suurin vapaakauppa-alue, johon kuuluu 800 miljoonaa kuluttajaa.

Sopimusta perustellaan talouskasvulla. Suurten pankkien rahoittaman tutkimusjärjestö CEPR:n mukaan sopimus kasvattaisi vuositasolla bruttokansantuotetta Euroopassa 120 miljardia euroa ja Yhdysvalloissa 95 miljardia euroa.

Sekä EU:n että Yhdysvaltain edustajat vakuuttavat, että kaupan esteiden purkaminen ja säädösten yhdenmukaistaminen lisäävät kaupankäyntiä, minkä seurauksena syntyy miljoonia uusia työpaikkoja.

Jos sopimus tulee voimaan, se voi vähentää valtioiden itsemääräämisoikeutta. TTIP antaisi Eurooppaan investoiville yrityksille mahdollisuuden valittaa kansainväliseen välimieselimeen, jos ne katsovat esimerkiksi kansanterveyttä, ympäristöä tai sosiaalisia oikeuksia suojelevan lainsäädännön vähentävän voittojaan.

Siksi TTIP-sopimus voidaan nähdä uhkana demokratialle.

"Yritys voisi siis riitauttaa suomalaisen kunnan päätöksen kansainvälisessä välimieselimessä."

Neuvottelumandaatin mukaan sopimus ei sido ainoastaan valtioita, vaan myös julkishallintoa. Yritys voisi siis riitauttaa suomalaisen kunnan päätöksen kansainvälisessä välimieselimessä.

TTIP-sopimus voi johtaa siihen, että vapaakaupan sääntöjä rikkovat valtiot joutuvat maksamaan korvauksia yrityksille.

Tällaisia oikeudenkäyntejä on jo nähty esimerkiksi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTAn yhteydessä. Syyskuussa Yhdysvaltalainen suuryritys Philip Morris nosti kanteen Uruguayn hallitusta vastaan sen tupakointia rajoittavan lainsäädännön vuoksi.

Salamyhkäiset neuvottelut

TTIP-sopimuksesta neuvottelevat Euroopan komission ja Yhdysvaltain kauppaministeriön virkamiehet. Oman mausteensa soppaan lisäävät suuryritysten lobbarit, jotka ovat tiiviisti mukana neuvotteluissa.

Kriitikoiden mukaan sopimuksen päämäärä on juuri monikansallisten suuryritysten vallan vakiinnuttaminen.

Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet sitä, että TTIP-neuvottelut ovat salaisia. Euroopan komissio perustelee salaisia neuvotteluja sillä, että se haluaa pitää kiinni luottamuksellisuudesta. Komissio vetoaa EU:n ja Yhdysvaltain etuun.

Ovatko salaiset asiakirjat monikansallisten yritysten ja Yhdysvaltain hallinnon mieleen siksi, että neuvottelut etenisivät nopeammin?

Syyskuussa komissio hylkäsi kansalaisaloitteen, joka vaati TTIP-neuvotteluiden katkaisemista.

Komission mukaan kansalaisaloite "ylittää selvästi komission toimivallan tehdä ehdotus unionin säädökseksi, jolla sovelletaan perussopimuksia".

Komissio antoi lausunnon, jonka mukaan kansalaisaloitteet eivät voi kohdistua sellaisiin EU:n neuvoston päätöksiin, jotka vasta valtuuttavat kansainvälisten neuvottelujen aloittamisen.

Kansainvälisen politiikan tutkimuslaitos Chatham House uskoo TTIP:n olevan sekä EU:lle että Yhdysvaloille liian tärkeä sopimus, jotta kansalaiset voisivat estää sen toteutumisen.

Sopimus voi heikentää kuluttajansuojaa ja työntekijän oikeuksia

Sopimuksella on tavoiteltu kaupan säädösten ja standardien yhdenmukaistamista, mikä voi tarkoittaa kuluttajansuojan heikentymistä Euroopassa.

Yhdysvalloissa esimerkiksi hormonien käyttöä lihantuotannossa ja haitallisia torjunta-aineita ei ole säädelty yhtä tiukasti kuin Euroopassa.

Sopimuksella voi vaikuttaa myös työntekijöiden oikeuksiin. Yhdysvallat ei ole ratifioinut kuin kaksi kansainvälisen työjärjestö ILO:n määrittelemää perusnormia. EU:n alueella ILO:n suosituksia taas noudatetaan tarkemmin.

Vapaakauppasopimukset perustuvat usein pienimpään yhteiseen nimittäjään, mikä saattaisi tarkoittaa sitä, että eurooppalaiset palkansaajat joutuisivat luopumaan monista oikeuksistaan.

TTIP uhkaa myös kansalaisoikeuksia ja Euroopan sosiaalista yhteiskuntamallia.

Yhdysvalloissa yrityksillä on lähes rajoittamaton pääsy kansalaisten henkilötietoihin, Euroopassa laki suo kansalaisille paremman yksityisyydensuojan. TTIP voi tuoda tähän muutoksen, mikäli neuvottelijat päättävät sisällyttää siihen omana lukunaan myös kiistanalaiset immateriaalioikeudet (IPR).

Suomi kannattaa neuvotteluja

Suomen hallitus suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdysvaltain välisestä TTIP-sopimuksesta neuvottelemiseen.

Valtioneuvoston mukaan Suomi pyrkii neuvotteluissa siihen, etteivät eurooppalaiset järjestelmät ympäristön, terveyden ja työntekijöiden suojelemiseksi ole uhattuina.

Valtioneuvoston mielestä tietoturvaa ja vakoilua koskevat kysymykset on käsiteltävä neuvotteluista erillään. Lisäksi vaikutuksia kehitysmaihin tulee neuvotteluiden edetessä arvioida tarkemmin.

Hallitus haluaisi avata neuvotteluiden salamyhkäisyyttä: "Sopimusneuvottelujen ja EU:n ja kansallisen kannanmuodostuksen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen tulee myös muutoin kiinnittää erityistä huomiota ja sopimusvalmisteluja avata nykyistä laajemmalle julkiselle keskustelulle."