Artikkeli on alunperin julkaistu Tampereen yliopiston Aikalainen -tiede- ja kulttuurilehdessä. Lue lisää täältä.

Vuosi sitten keväällä alkoi arabimaissa kansannousujen sarja, jossa tyrannihallitsijoita pudotettiin valtaistuimilta. Kansannousut alkoivat Tunisian jasmiinivallankumouksesta, levisivät Egyptiin ja muihin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin.

Arabien juttu, niinkö? Ei vaan maailmanlaajuinen ilmiö, sanoo Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen professori Tuomo Melasuo. Arabikevään käynnisti nuoriso ja nuori aikuisväestö, joka on kyllästynyt sortoon, työttömyyteen ja huonoihin elinolosuhteisiin.

Liikehdintä näkyy erityisesti myös Etelä-Euroopassa. Esimerkiksi Espanjassa on virallisesti menty taantumaan, ja maan työttömyysluku on melkein 25 prosenttia.

Melasuon mukaan mielenosoituksissa on kyse kolmesta pääasiasta: työstä, koulutuksesta ja asumisolosuhteista.

"Jos tie on tukossa joka kohdalla eikä ole minkäänlaista toivetta paremmasta tulevaisuudesta, niin ei ihme, että ihmiset lähtevät kaduille."

Yllättäen Melasuo katsoo arabikevään koskettaneen myös Suomea. Hän näkee perussuomalaisten vahvan nousun eduskuntavaaleissa osana samantyyppistä ilmiötä.

"Ihmiset ovat yksinkertaisesti kyllästyneet tietyntyyppiseen politikointiin ja kyllästyneet vielä enemmän jokapäiväisten elinolosuhteiden heikkenemiseen."

Uusi kevät myös terroristijärjestöille

Arabikevään rauhanomaiset mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi Libyassa, joka ajautui sisällissotaan viime vuonna.

YK:n turvallisuusneuvosto salli ilmaiskut alueelle, ja länsimainen Nato-liittouma auttoi kapinallisia kukistamaan Gaddafin hallinnon.

Gaddafin jälkeinen Libya on hajoamispisteessä, ja maasta on tullut avoin asemarketti.

"Ilmeisesti sekä kapinalliset että Gaddafi avasivat asevarastot, Tuomo Melasuo sanoo."

Libyan sota antoi uusia toimintamahdollisuuksia terroristijärjestöille, kuten Pohjois-Afrikassa toimivalle Mahgrebin Al-Qaidalle.

"Sota oli kuin uusi kevät terroristijärjestölle."

Libyassa on muun muassa olalta laukaistavia huippumoderneja venäläisiä ilmatorjunta-aseita, joilla pystyy pudottamaan lentokoneen 3000 metristä. Kapinalliset ovat nähtävästi myyneet osan aseista Syyriaan ja Iraniin.

Nyt sisällissotaan ajautuva Syyria luo epävakautta koko Välimeren itäpäähän.

"Jos vielä israelilaiset hyökkäävät Iraniin, niin alueella on täysi sota pystyssä. Ja se on vakavampi asia kuin pikkusodat Libyassa, Melasuo sanoo."

Demokratia vahvistuu

Niin pelottavilta kuin sodan mahdollisuudet kuulostavatkin, Melasuo pitää niitä pikkujuttuina suurempien muutosten rinnalla.

Arabikevään tärkein seuraamus oli se, että autoritaariset hallinnot ovat kaatuneet, eikä niillä ole enää tulevaisuutta.

"Alueen nuoriso on ottanut asiat omiin käsiinsä ja on näyttänyt maailmalle, että he ovat ihan samanlaisia nuoria ja toivovat samanlaista elämää kuin kaikki muutkin."

Nyt eurooppalaisten pitäisi pystyä tukemaan nuoren aikuisväestön muutospyrkimyksiä Välimeren alueella.

"Tuen pitäisi kohdistua projekteihin, jotka ovat paikallisten valitsemia ja johtamia. Eikä tuki tarkoita vain rahallista apua", Melasuo sanoo.

"Paikallishallintojen tukeminen on kaikkien tärkeintä. Muuten protestiliikkeen vaikutukset jäävät pääkaupunkiin ja sen lähialueille."

Sota muutti arabikevään tunnelman

Pitäisikö sitten eurooppalaisten puuttua asioihin, jos tyranni sortaa kansaansa ja ihmisoikeudet ovat uhattuina? Melasuo ei ehdoitta kannata ulkopuolista sotilaallista sekaantumista.

"Libyan sodassa asioihin puuttumisella oli negatiiviset seuraukset, se käänsi koko arabikevään tunnelman. Egyptissä ja Tunisiassa protesti oli ollut suurilta osin väkivallaton, suurten kansanjoukkojen aikaansaama muutos, mutta Libyan sodassa siitä tehtiin väkivaltainen prosessi."

Nyt poliittiset mielipiteet ovat kärjistyneet Libyan naapurimaissa sodan seurauksena.

"Turpiin tulee"

Tunisiassa, Egyptissä ja Marokossa vaalit voitti viime syksynä islamistinen puolue. Melasuon mukaan kansalaiset eivät välttämättä koe tätä uhkana – jos jatkossa perustuslaki takaa sen, että vaaleissa hävinnyt puolue tosiaan väistyy. Jos islamistit tekevät huonoja hallituspäätöksiä, he saavat seuraavissa vaaleissa luopua vallasta.

"Jos islamistipuolueet koittavat taas käydä alistamaan nuorisoa, en usko että he onnistuvat siinä. Voivat yrittää, mutta turpiin tulee."

Perustuslakien uudistaminen on vaikea prosessi, mutta monen asiantuntijan mielestä se on tärkein uudistus näiden maiden tulevaisuuden kannalta.

Esimerkiksi Algeriassa ja Marokossa ei ole ollut suurta kansannousua tai vallanvaihtoa, mutta muiden arabimaiden protestiliikkeet ovat saaneet molemmat maat uudistamaan itse perustuslakejaan.

"Siellä on ymmärretty, että jotain täytyy tehdä."