Kehitysmaiden hallitukset käyttävät yhä enemmän rahaa maksaakseen takaisin ottamiaan velkoja. Tilanteeseen on puututtava nopeasti, sillä velanmaksu leikkasi sosiaali- ja terveyspalveluita jo ennen koronakriisiä, varoittaa brittiläinen kampanjajärjestö Jubilee Debt Campaign.

Se on julkaissut uuden tilastopalvelun, joka kertoo muun muassa, miten suuren osan velka muodostaa valtioiden bruttokansantuotteesta ja miten iso osa valtioiden budjeteista menee velanmaksuun.

Järjestön mukaan kehitysmaiden velanmaksu on nyt korkeimmillaan lähes 20 vuoteen. Tänä vuonna velanmaksuun arvioidaan menevän keskimäärin noin 14,3 prosenttia hallitusten tuloista, kun määrä vuonna 2010 oli 6,7 prosenttia.

Suoranaisessa velkakriisissä olevien maiden määrä on noussut 31:stä 52:een vuoteen 2018 verrattuna. Niiden kyky suojella kansalaistensa taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia on heikentynyt, Jubilee Debt Campaign toteaa. Mukana listalla on myös teollisuusmaita, kuten Kreikka ja Pohjois-Makedonia.

Yksi kriisimaista on Ghana, jossa valtionvelka on 64 prosenttia bruttokansantuotteesta ja velanmaksuun menee arvion mukaan tänä vuonna yli puolet hallituksen tuloista. Pakistanissa velan osuus on peräti 77 prosenttia ja sen maksamiseen menee yli kolmannes budjetista.

Monien valtioiden velanmaksu kiihtyi jo ennen koronavirusta, ja ne myös leikkasivat sosiaalipalveluitaan velkojen takia. Koronavirus on kuitenkin johtanut lamaan, talouskasvun hidastumiseen ja korkojen nousuun, mikä tekee velkataakasta vieläkin raskaamman, Jubilee Debt Campaign varoittaa. Lisäksi koronan vaikutukset eivät edes vielä näy täysin tilastoissa.

”Velkataakka vei jo tarpeellista rahaa terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta ennen kuin koronakriisi iski, ja tilanne pahenee nopeasti. --- Tarvitaan välittömiä toimia maksujen perumiseksi, velan laskemiseksi kestävälle tasolle ja vastuuttoman lainaamisen hillitsemiseksi, jotta velkakriisit eivät palaisi joka vuosikymmen kummittelemaan”, sanoo järjestön johtaja Sarah-Jayne Clifton tiedotteessa.

Kehitysmaiden velkaantuminen oli kansainvälisen politiikan agendalla vuosituhannen vaihteessa, jolloin kehitettiin myös uusia velkahelpotus- ja anteeksiantomekanismeja. Jubilee Debt Campaign on kuitenkin varoitellut uudesta velkakriisistä jo muutaman vuoden ajan. Taustalla on ollut muun muassa kasvava lainanotto matalien korkojen takia. Myös Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat varoitelleet velkakriisistä.