Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vienyt maailman huomion. Samalla se on jättänyt lukuisat muut humanitaariset kriisit varjoonsa.

Yksi näistä on Afganistan, jossa YK:n tietojen mukaan hätkähdyttävät 95 prosenttia ihmisistä ei saa riittävästi ravintoa.

Maailman ruokaohjelma WFP:n esittämät luvut eivät nekään ole lohdullisia: 39 miljoonasta afganistanilaisesta yli puolet – 22,8 miljoonaa – kärsii akuutista ruokaturvattomuudesta ja 8,7 miljoonan kohdalla tilanne on hälyttävällä tasolla.

Ruokapulan taustalla ovat sekä luonnolliset että poliittis-taloudelliset tekijät. Paikallisesti ruoan tuotantoa haittaa pahin kuivuus vuosikymmeniin. Lisäksi Talibanin valtaannoususta aiheutui šokki maan taloudelle ja kansainvälisille yhteyksille.

Ei ole kulunut kuin hieman yli puoli vuotta siitä, kun Taliban otti Afganistanin haltuunsa pikavauhtia sen jälkeen, kun Yhdysvallat vetäytyi maasta. Talibanin valtaannousu teki Afganistanista ”hylkiövaltion”, ja monet maat, Suomi niiden joukossa, keskeyttivät kehitysyhteistyöhankkeensa Afganistanissa.

Taliban on pyrkinyt hieromaan sopua ulkovaltojen kanssa, mutta toistaiseksi yksikään valtio ei ole tunnustanut Talibania Afganistanin lailliseksi hallitukseksi.

Ennen Talibanin valtaannousua kolme neljäsosaa Afganistanin valtion menoista katettiin kansainvälisillä avustuksilla. Talibanin noustua valtaan rahahanat sulkeutuivat. Niinpä julkisen sektorin työntekijöille ei ole pystytty maksamaan palkkoja. Lisäksi maan terveydenhuoltojärjestelmän on raportoitu olevan romahduksen partaalla.

YK ja erinäiset humanitaariset järjestöt ovat jatkaneet avun toimittamista Afganistaniin. YK:n mukaan ruoka-apua on tämän vuoden aikana toimitettu yli kahdeksalle miljoonalle ihmiselle. Avun tarve on kuitenkin vain kasvamassa.

Maaliskuun lopulla järjestettävässä konferenssissa pyritään saamaan maailman maita lisäämään humanitaarista tukeaan Afganistaniin.

Afganistanin kansalaisille Talibanin hallinto on merkinnyt humanitaarisen katastrofin lisäksi yhteiskunnan taantumista ääri-islamilaiseen ideologiaan. Erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet on poljettu maanrakoon. Suuressa osassa maata tytöt saavat käydä koulua vain seitsemänteen luokkaan saakka, ja naisten oikeutta työntekoon ja itsenäiseen liikkumiseen on rajoitettu.