Afganistanin sinnikkäät naiset tekevät työtä verkossa, vaikka se on kiellettyä
Taliban on kieltänyt naisilta sekä työnteon että opiskelun. Osa naisista tekee töitä ja opiskelee kuitenkin salaa verkossa peitenimien turvin. Kiinni jäämisen riski on iso, ja esimerkiksi nettikaupan pyörittämisen lähes jokaisessa vaiheessa tarvitaan miespuolisen henkilön apua.
Netti on afgaaninaisten ainoa mahdollisuus yhteydenpitoon ja toimeentulon hankkimiseen. Nettiäkin valvotaan, joten kiinnijäämisen riski on iso. Kuva: Learning Together -verkosto.
(IPS - Learning Together) -- Sitkeät naiset etsivät mahdollisuuksia tehdä töitä, vaikka talibanit ovat pyrkineet estämään tyttöjen ja naisten mahdollisuudet sekä työhön että koulutukseen. Jotkut ovat löytäneet online-työtä tai jopa perustaneet oman verkkoyrityksen. Tätä artikkelia varten on haastateltu kymmentä naista, jotka työskentelevät verkossa. Joillakin heistä on oma verkkoyritys.
Taliban kielsi naisilta myös online-työn eikä myönnä lupia verkkoyritysten perustamiseen. Taliban pitää myös verkossa tapahtuvaa valuuttakauppaa rikoksena ja islamilaisen šaria-lain mukaan kiellettynä.
Isot riskit vaanivat verkossa työskenteleviä naisia. Heidän pitää turvautua mahramin, eli miespuolisen henkilön, apuun työn lähes jokaisessa vaiheessa.
Tavarantoimittajaan tai maahantuojaankaan ei voi luottaa virallisen luvan puutteen vuoksi. Edes työpaikan tarkkaa osoitetta ei voi ilmoittaa yhteistyökumppaneille.
Tuontitavaraa Iranista
Anoshe on myynyt saniteetti- ja kosmetiikkatuotteita verkossa yli vuoden ajan. Takavuosina, Afganistanin tasavallan aikana hän työskenteli valtion virastossa. Talibanin tultua valtaan naisilta kiellettiin työnteko ja Anoshekin pakotettiin jäämään kotiin.
Vakavan masennuksen jälkeen Anoshe etsi uutta tapaa tehdä työtä. Hän onnistui tuomaan maahan tavaraa naapurimaasta Iranista ja myymään sitä verkossa.
Koska liiketoimintalupaa ei ollut, Anoshe joutui ottamaan riskin ja antamaan myyvälle yritykselle osan rahoistaan takuuksi. Takuusummalla hän osti yritykseltä luottamusta sekä myytävää tavaraa. Oli mahdollista, että hän menettäisi rahansa, mutta muuta vaihtoehtoa ei ollut.
”Odotin kuukausia tilaukseni saapumista Iranista. Joka päivä kysyin sen perään. Luulin jo, että olin joutunut huijatuksi ja menettänyt rahani.”
”Kolmen kuukauden kuluttua sain tilaamani tavarat ja pystyin aloittamaan työni. Suurin osa asiakkaistani on ystäviäni ja sukulaisiani. Toistaiseksi – luojan kiitos – yritykseni menestyy.”
”Jos talibanit sallisivat meidän tehdä tätä työtä, se sujuisi erittäin hyvin”, Anoshe sanoo.
Kahdesti huijattu
Toinen verkkokauppaa tekevä nainen, Masouda, kertoo joutuneensa huijatuksi kahdesti. Huijarit ryöstivät kaikki hänen rahansa, koska häneltä puuttui virallinen verkkoliiketoimintalupa.
Kolmannella kerralla hän onnistui löytämään luotettavan tiimin, jonka kanssa yhteistyö sujuu.
”Jos löytäisin työpaikan 5 000 afgaanin palkalla (noin 66 euroa), en koskaan tekisi töitä verkossa, koska se aiheuttaa vain päänsärkyä.”
”Aluksi en pystynyt kattamaan edes omia kulujani. Maksoin puhelin- ja nettilaskuni omasta pussistani. Kaupantekoon voi kulua monta tuntia, kun puhun asiakkaiden kanssa ja kerron kärsivällisesti tuotteistamme. Tästä huolimatta olen nyt onnellinen, että kukkarollani on vain oma käteni, eikä kenenkään muun.”
Mies tarvitaan tuotteiden toimittamiseen asiakkaille. Tämän takia Masoudan veli joutuu hakemaan saapuvan tavaralähetyksen talon portilta. Masoudan tehtyä kaupat verkossa hänen veljensä toimittaa tuotteet miespuoliselle kauppiaalle, jonka kanssa Masouda on tehnyt sopimuksen. Kauppias välittää myydyt tavarat asiakkaille provisiopalkkiota vastaan.
Verkkovalmennusta naisille
23-vuotias Neelam istuu kotona pienen pöytänsä ääressä ja työskentelee tietokoneella.
Neelam kertoo, että talibanien saapumisen jälkeen hänen vanhempi sisarensa, joka oli ollut hänen ainut taloudellinen tukijansa, muutti toiseen maahan. Tasavallan armeijassa palvellut isä joutui muuttamaan Iraniin. Neelamin piti löytää mitä tahansa työtä elättääkseen perheensä.
Hän näki online-ilmoituksen, jossa tarjottiin maksutonta valmennusta naisille. Sitä hän voisi tehdä kotona.
”Aluksi meille kerrottiin, että valmennus on ilmaista vain naisille. Kuukauden opiskelun jälkeen tuli tieto, että meidänkin on rekisteröidyttävä ja ilmoittautumismaksumme ovat 150 – 200 dollaria. Siihen summaan minulla ei ollut varaa. Yritin osallistua tunneille ja jatkaa opintojani. Puhuin opettajalleni ja kerroin hänelle kaikista ongelmistani.”
Neelam sai jäädä kuudeksi kuukaudeksi valmennukseen. Sen jälkeen opettaja tarjosi hänelle yhteistyömahdollisuutta. Opettaja tarvitsi avustajaa suuren työmääränsä takia ja Neelam oli ollut erittäin aktiivinen tunneilla. Nyt Neelam saa pienen palkkion jokaisesta opiskelijasta, jota hän ohjaa.
Työssä on paljon ongelmia, mutta Neelamista se menettelee. Taliban on julistanut digitaalisella valuutalla maksetun liiketoiminnan sekä valuuttakaupan rikolliseksi ja haramiksi. Neelam kertoo, että Taliban on pidättänyt ja kiduttanut useita heidän kollegoitaan, jotka myivät USDT-kryptovaluuttaa verkossa Heratin maakunnan alueella.
”Työskentelemme kuin varkaat näillä markkinoilla. Jos talibanit saisivat meistä vähänkin vihiä, he pidättäisivät ja kiduttaisivat meitä. Tästä syystä käytämme työssämme nimimerkkejä. Ohjaustyössäni olen yhteydessä opiskelijoihin tekstiviestitse. Turvallisuuteni vuoksi minun on kirjoitettava asiat sen sijaan, että soittaisin tai lähettäisin ääniviestejä, jotta kukaan ei tunnistaisi ääntäni linjalla”, Neelam kertoo.
Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Blogien kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä. Artikkeli on editoitu aiemmin Suomen Kuvalehden verkkosivuilla julkaistusta Afgaaninaisen katse -palstan kirjoituksesta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia