(IPS) -- Ruandalainen yrittäjä Mammy Muziga Ingabire lanseerasi muutama vuosi sitten maansa ensimmäisen miehittämättömien ilma-alusten laivaston. Sen jälkeen hän tunnisti maanviljelijöiden tarpeen saada tietoa esimerkiksi viljelystensä terveydentilasta kauko-ohjattujen lennokkien avulla ja ryhtyi toimeen.

”Päätarkoituksena on käyttää drooniteknologiaa tukemaan pienviljelijöiden pyrkimyksiä parantaa tuottavuuttaan”, Muziga kertoo. Hän johtaa perustamaansa erilaisia droonipohjaisia palveluja tarjoavaa yritystä.

Ruandalaiset maanviljelijät voivat nykyään valita työkalunsa useiden ratkaisujen ja sovellusten joukosta. Niiden avulla viljelijät saavat tietoa ilmastonmuutoksen välittömistä seurauksista, viljelmien hyvinvoinnista ja kasvitaudeista. He saavat sääennusteiden ja ravinnesuositusten lisäksi myös markkinainformaatiota.

Esimerkiksi pohjoisen Ruandan Musanzen alueella toteutetaan typpilannoitusprojektia vehnäpelloilla. Kameroilla ja sensoreilla varustettu drooni lentää pellon yllä, ottaa siitä tarkkoja kuvia ja kerää täsmällistä dataa. Se kertoo viljan terveydentilan ja paljonko lannoitusta se tarvitsee kasvaakseen kunnolla.

Alhainen tuottavuus edelleen ongelmana

Yrittäjät ja viranomaiset ylistävät pienviljelijöiden uuden teknologian saavutuksia ruuan kestävän arvoketjun rakentamisessa. Tutkijoiden mielestä teknologioiden mahdollisuuksista pitäisi tiedottaa vieläkin tehokkaammin.

Äskettäin Kigalissa järjestettiin tiedekonferenssi, jonka tärkeimpänä aiheena oli tieteen, teknologian ja innovaatioiden merkitys Afrikan yhdentymiselle. Tutkijoiden ohella konferenssiin osallistui ihmisiä yksityiseltä sektorilta, kansalaisjärjestöistä ja maanviljelijäjärjestöistä kautta Afrikan.

Kokouksessa puhuttiin drooneista, täsmäviljelystä ja mobiilisovelluksista, joilla voidaan vähentää riippuvuutta ihmistyöstä.

Afrikkalaista maataloutta vaivaa yhä alhainen tuottavuus, harmittelee Afrikan maatalousteknologiasäätiön toimitusjohtaja Canisius Kanangire.

”Meidän täytyy muuttaa tarinaa, jonka mukaan afrikkalainen maanviljelijä on aina yhtä kuin köyhä ihminen”, Kanangire sanoo.

Afrikan maatalousteknologiasäätiö on kehittänyt siemenlajikkeita, jotka ovat aiempaa tuottavampia sekä vastustuskykyisempiä tauteja ja kuivuutta vastaan Niitä on käytössä Malawissa ja Zimbabwessa, ja ne ovat tulossa käyttöön Ugandassa ja Ghanassa.

Pelkkä innovointi ei riitä

Tutkijat kehittävät pienviljelijöiden tuottavuutta parantavia teknologioita, tuotannon arvoa lisääviä prosesseja ja käytäntöjä, jotka vähentävät hävikkiä.

Jotkut asiantuntijat tosin epäilevät, ettei nyt kokeiltavia kekseliäitä ratkaisuja voida niin vain siirtää isompaan mittakaavaan.

”Ei riitä, että tiedeyhteisö kehittää ratkaisuja. Pitää varmistaa myös, että käyttäjät pärjäävät näiden teknologioiden kanssa”, maatalousneuvoja Claver Ruzindaza huomauttaa.

Maanosalla on valtava maatalouspotentiaali, mutta Afrikan kehityspankin viimeisimmät arviot osoittavat afrikkalaisten valtioiden kärsivän laajimmasta aliravitsemuksesta maailmassa. Maailmanlaajuisesti noin 795 miljoonaa ihmistä kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, ja heistä 220 miljoonaa elää Afrikassa.

Liikaa tuontiruokaa

Afrikkalaiset valtiot tuovat suuren osan ruuastaan, ja tämä osaltaan heikentää ruokaturvaa.

”Tuomme ruokaa massiiviset määrät. Lähes 30 prosenttia Afrikassa syödystä ruuasta on tuontitavaraa”, Afrikan unionin kehitystoimiston johtaja Martin Bwalya sanoo.

Venäjän ja Ukrainan sodan aiheuttamat häiriöt tavarakuljetuksissa ovat tehneet Kigalin asiantuntijoista yksimielisiä: on tärkeää edistää Afrikan sisäistä kauppaa. Pienviljelijöiden tuottavuutta kasvattavat innovaatiot ovat elintärkeitä, jos Afrikan maatalousbisnestä halutaan kasvattaa.

”Maatalouden muutos Afrikassa tarvitsee kaikkien asianosaisten, eli poliitikkojen, tutkijoiden, yksityisen sektorin ja viljelijöiden yhteistä toimintaa”, Kanangire toteaa.