Alkuperäiskansoille 20 000 hehtaaria, palmuöljyfirmoille 14 miljoonaa hehtaaria – tuoreen tutkimuksen mukaan kehitysmaiden maapolitiikka suosii yrityksiä

Alkuperäiskansat ja muut paikalliset yhteisöt menettävät kehitysmaissa maa-alueitaan kiihtyvällä tahdilla samaan aikaan, kun yritykset pystyvät laajentamaan maaoperaatioitaan yhä nopeammin, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Ympäristötutkimuslaitos World Resources Instituten (WRI) tutkimuksen mukaan monissa maissa alkuperäiskansat ja yhteisöt voivat joutua odottamaan vuosikausia ennen kuin ne saavat maaoikeutensa rekisteröityä virallisesti. Yritykset taas voivat käydä läpi saman prosessin muutamassa kuukaudessa tai vuodessa.

”Tämä epäreilu pelikenttä ei vain luo vakavia ympäristöriskejä mutta myös uhkaa niiden yli 2,5 miljardin ihmisen elinkeinoja, jotka ovat riippuvaisia yhteisomistuksessa olevasta maasta”, varoittaa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz WRI:n tiedotteessa.

Yli puolet maailman maa-alasta on yhteismaata, mutta alkuperäiskansat ja yhteisöt omistavat laillisesti vain kymmenen prosenttia maasta.

Raportissa tarkastellaan 15:tä maata Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sen mukaan monissa maissa maaoikeuksien rekisteröinti on tavallisille kansalaisille äärimmäisen monimutkaista, hidasta ja kallista. Se voi kestää jopa yli 30 vuotta. Yritykset taas voivat selvitä jopa vain 30 päivässä. Aina firmojen ei tarvitse edes kysyä paikallisten mielipidettä asiasta.

Esimerkiksi Filippiineillä prosessi vaatii yhteisöiltä 56 juridista vaihetta, Ugandassa 17. Indonesiassa alkuperäiskansayhteisöt ovat yrittäneet jopa 15 vuotta rekisteröidä oikeuksiaan mutta 20 yhteisöä on saanut varmistettua vasta 20 000 hehtaaria maata. Palmuöljyfirmat taas voivat turvata oikeutensa kolmessa vuodessa, ja niiden plantaasit kattavat lähes 14 miljoonaa hehtaaria, raportissa kerrotaan.

Kun alkuperäiskansat ja muut yhteisöt menettävät maansa, ne menettävät usein myös arvokkaita luonnonvaroja, kuten puhdasta vettä tai lääkekasveja. Monet yritykset taas kaatavat metsää tai polttavat turvemaata.

Esimerkiksi Perussa Santa Clara de Uchunyan yhteisö on vienyt oikeuteen tapauksen, jossa aluehallinto antoi sen perinteiset maat palmuöljyfirman käyttöön.

”Samaan aikaan hakemuksemme maaoikeuksista on pysähtynyt vuosiksi, minkä aikana meitä on uhkailtu ja meitä vastaan on hyökätty. Pelkäämme henkemme edestä mutta ilman maatamme menetämme kaiken”, sanoo Carlos Hoyos Soria, yhteisön johtaja.

Raportissa vaaditaan tekemään maaoikeusprosesseista selkeämpiä ja helpompia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen maaoikeuksien tunnustaminen on ratkaisu metsien suojelemiseksi, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen nopeuttamiseksi, WRI muistuttaa.