Amer edelleen mustalla listalla Burma-yhteyksistään

Suomalaisyhtiö Amer on edelleen mukana kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen mustalla listalla, jolle on luetteloitu Burman kanssa kauppasuhteissa olevat yhtiöt. Amer rikkoo tietoisesti kansainvälisen työjärjestön ILO:n Burmaa koskevia suosituksia, joiden mukaan hallitusten ja yritysten tulisi pidättyä kaikesta maan sotilasjunttaa hyödyttävästä kanssakäymisestä. Burmaa koskevat suositukset ovat käytössä ensimmäistä kertaa koko YK:n alaisen järjestön historiassa.

Burmaa johtava kenraalijuntta edustaa demokraattisen yhteisön silmissä maailman hylkiöhallituksia. Se on hankkinut kuuluisuutta mitätöimällä vapaitten vaalien tulokset, heittämällä oppositiojohtajat vankilaan tai kotiarestiin ja kieltämällä demokraattiset kansalaisvapaudet. Se on myös tunnettu poliittisten vankien kidutuksista, joilla se on hankkinut tunnustuksia vastustajiensa maanpetostuomioita varten.

Kenraalijuntan tunnetuin kriitikko on Burman demokraattisen oppositioliiton johtaja Aung San Suu Kyi. Nobel-palkittu oppositiojohtaja on ollut pitkiä aikoja pidätettynä ja kotiarestissa, mutta pääsi kansainvälisen painostuksen tuloksena vapaalle jalalle toukokuussa 2002. Runsas viikko sitten juntta pidätytti Aungin uudelleen tämän "oman turvallisuuden vuoksi".

Ay-oikeuksien musta aukko

Ay-liikkeen kansainvälisen kattojärjestön VAKLin tuoreessa vuosiraportissa Burma erottuu ay-oikeuksien mustana aukkona, jonka hallituksen syntilista kattaa kaikki mahdolliset rikkomuksien lajit lapsi- ja pakkotyön käytöstä ammattiyhdistysjohtajien murhiin. Ammattiyhdistysliike on Burmassa lailla kielletty, vaikka maa on ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksen järjestäytymisvapaudesta.

Maan alla toimivan keskusammattijärjestön FTUB:n johtajia istuu vankilassa maanpetoksesta tuomittuina. Elinkautiseen vankeuteen tuomitun U Myo Aung Thantin tuomio perustui kidutuksessa hankittuun tunnustukseen, ja itse oikeudenkäynti oli salainen.

Ulkomaalaisilla laivoilla palvelevilta burmalaisilta merimiehiltä on kielletty kaikki yhteydenpito merenkulkijoiden kansainväliseen ammattiliittoon ITF:oon, johon mm. Suomen Merimies-Unioni kuuluu. Jos burmalainen merimies saa ITF:ltä apua esimerkiksi palkkasaatavien perinnässä, häntä odottaa kotimaassa vankeustuomio ja palkkarahojen takavarikointi.

Liikevoittoja pakkotyöllä

Raskauttavinta Burman hallituksen syntilistalla on laajamittainen ja järjestelmällinen pakkotyön käyttö, josta kansainvälinen ay-liike on jo vuosia kerännyt todistusaineistoa. Pakkotyön avulla Burman armeija huolehtii mm. omien liiketoimiensa tuottavuudesta, mutta pakkotyövoimalla on tasoitettu tietä myös kansainvälisille investoinneille. Pakkotyöhön joutuneet toimivat mm. armeijan kantajina, maantie- ja muiden rakennushankkeiden orjatyövoimana sekä ihmiskilpinä aseellisia sissiryhmiä vastaan.

YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön ILO:n työkongressi päätti kesällä 2000 suosittaa hallituksille, yrityksille ja järjestöille, että nämä pidättyisivät kaikesta yhteistyöstä, joka voi auttaa Burman sotilashallitusta ylläpitämään pakkotyöjärjestelmäänsä. Marraskuussa 2000 ILO:n hallintoneuvosto päätti ryhtyä toteuttamaan päätöslauselmaa, koska kenraalien kanssa käydyt neuvottelut eivät ole edistyneet.

Käytännössä ILO:n päätökset tarkoittavat, että maailmanjärjestö suosittaa yhtiöille ja hallituksille taloussuhteiden katkaisemista Burman kanssa. Suositus on poikkeuksellisen painava, sillä ILO on YK:n alainen kolmikantaelin, jossa ovat edustettuna paitsi hallitukset myös ammattiyhdistysliike ja työnantajajärjestöt. Vastaavia toimia maailmanjärjestö ei ole käyttänyt vielä kertaakaan aiemmin historiansa aikana.

Burman sotilasjuntta on vuosia kiistänyt, että maassa käytettäisiin pakkotyötä. Ay-liikkeen ja ihmisoikeusjärjestöjen keräämä todistusaineisto, mm. salaa kuvatut videodokumentit ja naapurimaahan Thaimaahan pakoon päässeiden kertomukset, on kuitenkin ollut raskauttava.

Runsas vuosi sitten kenraalijuntta suostui pitkän painostuksen jälkeen siihen, että ILO voi sijoittaa yhteystoimitsijansa Burman pääkaupunkiin Rangooniin. ILO:ssa ja ay-liikkeessä katsotaan, että Burman hallitus on näin ensimmäistä kertaa epäsuorasti myöntänyt, että pakkotyötä voi esiintyä.

Ay-liikkeen musta lista hiillostaa yrityksiä

Ammattiyhdistysliikkeen suurin kansainvälinen kattojärjestö VAKL jätti runsas viikko sitten ILO:lle uuden Burmaa koskevan kanteen järjestäytymis- ja sopimusoikuksien systemaattisesta loukkaamisesta. VAKL tukee ILO:n Burma-päätöslauselmia myös keräämällä mustaa listaa yrityksistä, joilla on liikesuhteita Burman kanssa.

Internetissä julkaistavalla listalla www.global-unions.org/burma on tällä hetkellä 375 yritystä, joista useimmat Aasian maista. Suomesta listalla on Amer, johon kuuluva Wilson myy Burmassa urheiluvälineitä.

Listalle päässeet yritykset ovat saaneet VAKLilta kirjeen, jossa näitä muistutetaan ILO:n päätöslauselmista ja pyydetään yhtiöltä toimenpiteitä. Osa yhtiöistä on vastannut, osa pyytänyt vuoropuhelun aloittamista ay-liikkeen ja ILO:n kanssa.

Amerin ei toistaiseksi tiedetä reagoineen VAKLin kirjeeseen. SAK on kuitenkin ollut asian johdosta yhteydessä Ameriin.

Amer-yhtymän viestintäpäällikkö Päivi Antola vastasi lokakuussa näin toimittaja Juhani Arton kysymykseen SAK:n nettisivuilla: "Linjanamme on tarjota urheiluvälineitä kaikille ihmisille riippumatta heidän kotimaastaan, uskonnostaan tai poliittisista mielipiteistään".

Lisätietoja VAKLin vuosiraportista ja SASKin infosta: Tiedottaja Jukka Pääkkönen p 040 521 4478 jukka@sask.fi Toiminnanjohtaja Hannu Ohvo p 040 521 4476 hannu.ohvo@sask.fi

Lisätietoja ILO:n Burma-suosituksista: Johtaja Marjaana Valkonen, SAK:n kansainvälinen osasto, p 09 7721 305