Krimin tataariyhteisö on joutunut Venäjän viranomaisten järjestelmällisen vainon kohteeksi siitä lähtien, kun Venäjä liitti laittomasti Krimin niemimaan itseensä. Viranomaiset yrittävät hiljentää tataarit sekä muut toisinajattelijat, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään ilmestyneessä raportissaan.

Venäjä liitti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan itseensä kaksi ja puoli vuotta sitten. Tataarit ovat olleet näkyvin ja yhtenäisin miehitystä vastustava ryhmä. Siksi he ovat joutuneet paikallisten ja Venäjän viranomaisten sorron kohteeksi, Amnesty sanoo.

"Pyrkimyksenä on hiljentää arvostelu ja varmistaa, että jokainen Krimin asukas alistuu miehitykselle. Krimin niemimaalla sovelletaan nyt Venäjän lakeja, mikä on jo itsessään kansainvälisen oikeuden vastaista. Näiden lakien nojalla venäläiset viranomaiset syyttävät ja ajavat maanpakoon käytännössä kaikki toisinajattelevat mukaan lukien Krimin tataariyhteisön johtohahmot ja aktivistit", Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen sanoo järjestön tiedotteessa.

Venäjän lakien soveltamisen seurauksena tataareja vastaan on pystytty nostamaan syytteitä äärimielisyydestä sekä kieltämään näiden edustuselin Mejlis äärijärjestönä.

Mejlisin johtaja ja tämän edeltäjä ovat joutuneet lähtemään maanpakoon. Myös muita sen edustajia on ahdisteltu muun muassa sulkemalla varajohtajana toiminut Ilmi Umerov mielisairaalaan, raportissa kerrotaan.

Venäjä on käyttänyt myös terrorisminvastaisia lakejaan. Ainakin 19 miestä on pidätetty, sillä heitä syytetään terroristijärjestö Hizb ut-Tahririn jäsenyydestä. Heidän joukossaan on muun maussa ihmisoikeuspuolustaja Emir-Usein Kuku. Amnesty uskoo, että Kukua ja todennäköisesti myös muita pidätettyjä vastaan nostetut syytteet ovat vailla perusteita.

"Raportissamme kuvaillut tapaukset paljastavat Venäjän viranomaisten armottomuuden, sillä he eivät siedä minkäänlaista arvostelua vallankäyttöään kohtaan. Kansainvälisellä yhteisöllä ei välttämättä ole monia mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen tilanteeseen, mutta sillä on velvollisuus puhua hiljaiseksi painostettujen puolesta", Tuukkanen sanoo.