ANTAJA ASETTAA AVULLEEN EHTOJA

Pihamaalla on iso pyöreä tukuli ja kaksi pientä tukulia eli majaa.

Ollaan Butajiran alueella Addis Abebasta etelään.

Kaunis emäntä Sekina ruokkii kanoja. Kanoja on 28, ne ovat rokotettuja ja egyptiläisiä ja munivat kaksi kertaa enemmän kuin tavalliset kanat: päivässä kaksikin munaa. Niitä ei juuri itse syödä – siihen ne ovat liian arvokkaita. Sitä paitsi ortodokseilla on joka keskiviikko ja perjantai osittainen paastopäivä, jolloin ei syödä lihaa, maitotuotteita eikä munia.

Sekina ja hänen miehensä Muktar ovat kanamallitilallisia. He ovat maksaneet kanojen hinnasta kolmanneksen, muu tulee Projektilta.

Etiopiassa on meneillään lukuisia kehitysprojekteja, joihin paikalliset ihmiset osallistuvat pienemmällä tai suuremmalla omavastuuosuudella.

Tässä hankkeessa mukana olevilta edellytetään omarahoitusosuutta, tiedon jakamista toisille sekä rakennustöiden tekemistä.

Kanat, pari lehmää ja perheen yhdeksän jäsentä asuvat suuressa ruokokattoisessa tukulissa. Jos ruoót on ladottu taidokkaasti, ne voivat kestää yli kymmenen vuotta. Huipulle asetetaan pohjastaan rikottu ruukku. Muslimit saattavat lisätä sen päälle kuunsirpin, kristityt ristin.

Tukulin lattialla on tulisija, jakkara, seinillä tarvekaluja, eikä juuri muuta. Puinen niskatuki käy päänsijasta.

Pikkumajoissa säilytetään maissin tähkiä ja punapippuria. Punapippurilla maustetaan papu- tai vuohenlihakastike, jota syödään lettumaisen, vähän happaman injeran kanssa, ainakin kahdesti päivässä.

Kun keitetään kahvia, savu tihkuu ruokojen kautta ulos ja tukulin vaiheilla leijuu savu-utua.

LAMMAS, ENSET, LEHMÄ

Sirgava Mugoro on niin köyhä, ettei hänellä ole kuin pari tavallista kanaa. Niinpä hän sai Projektilta, kolmasosan hinnalla, tiineen lampaan sillä ehdolla, että antaa sen ensimmäisen naaraskaritsan toiselle köyhälle.

Lammas sai kolme karitsaa, joista vain yksi on naaras. Mugoro ei millään hennoisi luopua siitä. Projektikoordinaattori Tsedeke Erago sanoo, että koetetaan keksiä jotakin.

Sirgava Mugoron unelmana on edetä lampaiden kanssa sellaiseen vaurauteen, että voisi joskus hankkia lehmän ja antaa kolmelle tyttärelleen maitoa.

Zerihun Hailen kuten monen muunkin talon takana puskee tiheässä terhakoita valebanaaneja, ensettejä. Ne näyttävät aivan banaanilta mutta ilman banaaneja. Valebanaanista valmistetaan injeraakin happamampaa, haisevaa, raakaa pannukakkua muistuttavaa ruokaa, jota vieras hädin tuskin pystyy syömään. Mutta etiopialaisille hyvin säilyvä enset merkitsee kallisarvoista ruokaturvaa.

Projekti levittää kyliin ensetin käsittelyä helpottavaa teknologiaa.

Tilalla on myös uusi Borana-lehmä. Etiopiassa on Afrikan suurin karja, ja maantiet näyttävät olevan yhtä paljon karja- kuin kävely- tai autoteitä. Lehmät lypsävät noin litran päivässä, mutta uusi Borana kuusikin litraa. Enimmäkseen maito kirnutaan voiksi ja myydään. Omistajat on opetettu kasvattamaan rehupuita ja -ruohoja, pitämään lehmästään kirjaa ym.

TÄYSREMONTTI SHRINTOSSA

Kun ajetaan Shrinton kylään, on satanut, ja tien varret välkkyvät pitkinä lammikoina - ojia ei ole. Lammikoista ammennetaan vettä kannuihin tai pestään pyykkiä. Kaltevilla pinnoilla vesi virtaa kohisten ja paksun ruskeana: taas saa maa kyytiä.

Projektilla on mallitila, ja se on kouluttanut malliviljelijöitä neuvomaan naapureilleen vedenjarruttamiskeinoja, maanparannusta, kompostin tekemistä ym.

Shrinton kylä on kokenut perusteellisen muutoksen. Se näkyy jerrykannuilla lastattujen aasien ja kyläläisten tungoksena kaivon edustalla. Se näkyy lasten ihossa, joka ei ole enää harmaa. Se näkyy uutena kyläkouluna ja uutena terveysasemana ja ihmisten energisyytenä.

Rakennukset ovat kyläläiset itse tehneet, mutta ovet, ikkunat, naulat, laitteet, pulpetit ja kalliin betonin on Projekti lahjoittanut. Se on myös järjestänyt asukkaille koulutusta mm. kuivakäymälöiden rakentamisesta, vahingollisista perinteistä, tyttöjen oikeuksista.

"Sadeaikana haimme mutavettä lammikosta parin kilometrin päästä. Kuivana kautena vettä oli haettava 13 kilometrin päästä joesta. Ihmiset olivat väsyneitä ja sairaita, ripulia ja malariaa oli paljon. Jos sairastui pahasti, oli lähdettävä kauas apua saamaan. Nyt meillä on mahdollisuuksia, joita esi-isillämme ei ollut", Aignale Gobebo sanoo.

Vesipumppu toimii sähköllä, joka on vedetty isolta tieltä kylään. Sähköä käyttää myös uusi mylly, jota hallinnoi Shrinton kylän naisista muodostettu osuuskunta. Siellä voi jauhaa maissia, hirssiä ja vehnää. Teff-viljalle, josta injera valmistetaan, maaperä ei ole sovelias.

Kylässä on 450 taloutta. Kaikki paikalla olevat aikuiset vakuuttavat, että he kyllä panevat lapsensa, tyttönsäkin, nyt uuteen omaan kouluun.

Shrinto on muslimikylä. Projekti, josta tässä on kerrottu, on Suomen Lähetysseuran vuonna 2002 aloittama ja ensi vuonna päättyvä integroitu maaseudun kehittämishanke. Se on kouluttanut yhteensä 250

mallitilallista. Kaikkiaan hyödynsaajia on 16 000. Uskonnosta ei puhuta, mutta toiminnalla edistetään eri uskontokuntien sopua.

"Ihmisten käyttäytymisen muuttaminen on aina vaikeata, samoin se, että he ottavat itse vastuun uudistuksista eivätkä ajattele, että seuraava projekti jatkaa sitten siitä, mihin edellinen päättyy", koordinaattori Erago sanoo.

Hankkeen suomalainen vastaava Timo Ahlberg kertoo, että kun hanke päättyy, kyläyhteisöt jatkavat työtä itsenäisesti saaden apua ja koulutusta Etiopian hallituksen maatalousneuvojilta.

Varat Suomen Lähetysseuran koordinoimaan hankkeeseen tulevat 85-prosenttisesti Suomen valtiolta, loput Lähetysseuralta.

KAINALOJUTTU

USKONTOJA JA POLITIIKKAA

Etiopialaisista alle puolet on ortodoksikristittyjä, saman verran on muslimeja ja protestantteja noin kymmenesosa. Perinteisesti uskontokunnat ovat eläneet harmoniassa keskenään. Viime vuosina ulkomailta on tullut jyrkempiä islamilaisia vaikutteita. Addis Abeban katukuvaan on ilmestynyt hunnutettuja naisia, joita ei ennen ollut.

Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppanina on voimakkaasti leviävä Mekane Yesus –kirkko. Eri protestanttisia kirkkoja on etenkin maan eteläosissa, jossa elää kymmeniä etnisiä, luonnonuskontoja osin edelleen harjoittavia kansoja.

Ulkomaisten ja osin etiopialaistenkin kansalaisjärjestöjen varassa on paljon köyhässä maassa.

Suurten kansainvälisten avustusjärjestöjen toiminta ja kahdenvälinen kehitysapu on kuitenkin vähentynyt maassa mm. siksi, että vuoden 2005 vaaleissa hallituspuolue menetti kannatustaan ja tuhansia opposition edustajia vangittiin. Oppostiopuolue CUD on syyttänyt pääministeri Melles Zenawia vaalipetoksesta. Ulkomaalaiset tarkkailijat pitivät vaaleja aika rehellisinä.

Heinäkuussa CUD:n johtajat tuomittiin elinkautiseen vankeuteen mutta armahdettiin sitten.

Pääminsteri Zenawi lähetti viime vuonna etiopialaissotilaita Somaliaan radikaaleja islamistikapinallisia torjumaan. Tähän hän on saanut USAlta tukea, terrorismin vastaisen sodan nimissä, mutta Etiopian parlamentissa linjaa arvostellaan.

Toisaalta Etiopian talous on kolmen viime vuoden aikana kasvanut ennätykselliset 8,9 prosenttia vuodessa. Vienti on monipuolistunut ja raaka-aineiden ja maataloustuotteiden hinnat nousseet. Etiopiassa vietetään syyskuun 12. päivänä juliaanisen kalenterin mukaista vuosituhannen vaihtumisen juhlaa, Milleniumia, ristiriitaisissa tunnelmissa.


HÄTÄVARAKASVI

Valebanaani eli enset on Etiopian tärkein oma alkuperäinen ruokaturvakasvi, mutta sitä on tutkittu vasta vähän. Sen hyödyntäminen on työlästä ja naisten vastuulla.

Ensetin kasvaminen käyttökelpoiseksi kestää vuosia. Siitä valmistetaan monia ruokia, joista tärkein on hapan, leipämäinen kocho. Sen valmistamiseksi kasvin varret leikataan paloiksi ja saatetaan alkuun käymisprosessi. Kaymistä kestää 15-20 päivää.

Hapatusta jatketaan vielä syvässä, lehdillä vuoratussa maakuopassa. Kuopassa enset voi säilyä kuukausia, jopa vuosia. Se sisältää runsaasti hiilihydraatteja, mutta vähän proteiineja. Siksi katovuosina valebaanin kasvualueilla elävät ihmiset, noin kymmenen miljoonaa, pysyvät hengissä, mutta kärsivät puutostiloista.

Ensetistä saadaan myös kuitua, rehua, rakennus- ja lääkeaineita.

Etiopiaa on kahden vuosikymmenen aikana koetellut viisi pahaa kuivuutta. Myös tulvat ovat ajaneet ihmisiä kodeistaan. Parina viime vuotena sateet ja sadot ovat olleet aika hyviä.

Julkaisija: Kaleva