Apuvirrat vääristyvät - köyhät elättävät rikkaita

Thalif Deen ja Emad Mekay YK, New York/Washington, 22.09.03 (IPS)

Kun YK pyysi tänä vuonna humanitaarista apua Irakiin, rahaa kertyi kolmessa kuukaudessa liki kaksi miljardia euroa eli 66 euroa avunsaajaa kohti, Yhdysvaltain Oxfam-järjestö laskee.

Kongon demokraattiseen tasavaltaan rahaa on saatu vain 15 euroa ja Indonesian kriisialueelle 6,25 euroa avustettavaa kohti.

"Maailman johtajien pitäisi jakaa humanitaarista apua tarpeen eikä poliittisten painotusten mukaan", Oxfamin johtaja Barbara Stocking sanoo.

Kipeimmin avuntarpeessa oleviin maihin kuuluu afrikkalainen Liberia, jonka rauhanturvaamiseen Yhdysvallat on luvannut 9 miljoonaa euroa samaan aikaan, kun Irakin miehitys maksaa sille 3,5 miljardia euroa kuukaudessa.

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on vastikään pyytänyt kongressilta 78 miljardia euroa lisärahoitusta Irakiin ja Afganistaniin. Se tulee aiemmin tänä vuonna päätetyn 70 miljardin päälle.

Stocking myöntää, että terrorismin torjunta on tärkeää, "mutta kansainvälisen yhteisön tulee myös täyttää velvollisuutensa unohdettujen uhrien auttamiseksi eri puolilla maailmaa".

Avustusjärjestöt muistuttavat, että Liberia on ollut sisällissodan kauhujen näyttämönä 12 viime vuotta. Nyt 75 prosenttia sen kolmesta miljoonasta asukkaasta elää köyhyydessä. Työttömyysaste on 85 prosenttia, ja lukutaitoisten osuus on romahtanut 38 prosenttiin.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan on luvannut lähettää 15 000 rauhanturvaajaa Liberiaan varmistamaan väliaikaisen hallituksen muodostamista 15. lokakuuta.

Yhdysvalloissa pelätään, että valtavat satsaukset Irakiin pakottavat maan tinkimään muista apulupauksistaan. Valtion budjettialijäämä uhkaa nousta ensi vuonna viiteen prosenttiin kansantuotteesta, mitä taloustieteilijät pitävät kriittisenä rajana.

Bush on pyytänyt ensi vuoden kehitysapuun vajaat 17 miljardia euroa, mutta nyt epäillään, että kongressi alkaa paikata budjettivajetta leikkaamalla niitä. Se merkitsisi lupausten pettämistä muun muassa taistelussa aidsia vastaan Afrikassa ja Karibian alueella.

Lisää huonoja uutisia köyhille maille kertoo tuore Real World Economic Outlook. Se julkaistiin vastapainoksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) puolivuotiskatsaukselle maailman talouden tilasta.

Vaihtoehtoraportin mukaan rikkaat maat imevät kehitysmaista paljon enemmän rahaa kuin sijoittavat niihin.

Dollarin hallitsema kansainvälinen valuuttajärjestelmä pakottaa niin rikkaat kuin köyhätkin valtiot rahoittamaan Yhdysvaltain budjettivajetta ostamalla amerikkalaisia valtion velkakirjoja. Ne ovat osittain korvanneet kullan roolin kansainvälisessä taloudessa.

Raportin mukaan köyhät maat joutuvat siten antamaan Yhdysvalloille hyvin halpakorkoista lainaa samalla, kun ne joutuvat ottamaan - muun muassa Yhdysvalloista, Maailmanpankista ja IMF:stä - velkaa paljon korkeammalla korolla.

Lisäksi köyhistä maista siirtyy vuosittain 87 miljardia euroa Sveitsin, Britannian ja varsinkin Yhdysvaltain pankkeihin suorina investointeina. Osa summasta on kehitysmaiden kansalaisten tekemiä laillisia sijoituksia, mutta mukana on paljon laitonta pääomaa, jonka alkuperää ei liikoja kysellä.

Kehitysmaita köyhdyttävät edelleen ylikansallisten yritysten kotiuttamat voitot, joiden arvo vuonna 2001 oli 49 miljardia euroa.

Raportin mukaan pääoman nettovirta köyhistä maista rikkaisiin on vuodessa 43 miljardia dollaria, mikä ylittää reippaasti vuotuisen 29 miljardin euron kehitysavun.

Raportin julkaisivat syyskuun puolivälissä Jubilee Research ja Lontoossa toimiva New Economic Foundation.

(Inter Press Service)