Arabibarometri kertoo kansalaisten vahvasta tuesta demokratialle

Juttu on ilmestynyt alun perin Demo ry:n verkkosivuilla.

Arabikevään jälkimainingeissa ympäröivä maailma seuraa henkeään pidätellen mihin suuntaan Pohjois-Afrikan maiden demokratiakehitys etenee. Islamilaisten puolueiden vaalivoitot Tunisiassa, Egyptissä ja Libyassa ovat herättäneet epäilyksiä maiden tulevien perustuslakien sisällöstä. Arabibarometrin mukaan julkinen mielipide arabimaissa on edelleen demokratian kannalla.

Arabibarometri on kyselytutkimus, joka tehtiin kahdessa aallossa vuosina 2006–2007 ja vuosina 2010–2011. Ensimmäisen aallon kysely tehtiin Algeriassa, Jordaniassa, Kuwaitissa, Libanonissa, Marokossa, Palestiinassa ja Jemenissä. Toisen aallon kysely tehtiin Kuwait pois lukien samojen maiden lisäksi Egyptissä ja Tunisiassa, joissa aiemman kyselyn ajankohtana poliittiset olosuhteet estivät mielipidemittaukset.

Demokratia poliittisena ja taloudellisena valinnanvapautena

Kyselyssä pyydettiin vastaajia määrittelemään ymmärsivätkö he demokratian ensisijaisesti poliittiselta vai taloudelliselta kannalta. Jotain todisteita on nähtävissä siitä, että kansalaisten poliittinen ymmärrys Arabikevään kynnyksellä olisi parantunut.

Esimerkiksi Algeriassa toisen aallon kyselyssä poliittisesti demokratian määrittelevien määrä kasvoi 11 prosenttiyksiköllä. Juuri vallankumouksen jälkeisessä Egyptissä kesällä 2011 demokratia nähtiin kuitenkin vielä kovin taloudellisesta näkökulmasta. Vain 6 prosenttia egyptiläisistä vastaajista nimesi vapaat ja reilut vaalit kaikista tärkeimmäksi demokratian mittapuuksi, kun 77 prosenttia nimesi taloudelliset tekijät kuten alhaisen eriarvoisuuden, korruption eliminoimisen ja jokapäiväisten tarpeiden tyydyttämisen demokratian tärkeimmiksi mittareiksi.

Mikään arabimaista ei Freedom Housen vuoden 2010 raportin mukaan ollut kyselyn aikaan demokratia, mutta kansalaisten tuki demokratialle oli erittäin korkeaa eri mittareilla. Itse asiassa tuki demokratialle näissä maissa oli korkeampaa kuin monessa pitkäaikaisessa demokratiassa.

Pääasiallisesti vastaajat suhtautuivat varovaisesti muutoksen vauhtiin ja olivat sitä mieltä, että muutoksen tulisi edetä ennemminkin vaiheittain kuin yhtäkkisesti.

Islam ja demokratia

Islamistiset politiikkakäsitykset näyttävät tutkimuksen mukaan ennemminkin häipyvän kuin kasvavan äkillisesti. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei uskonnon tulisi vaikuttaa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Ensimmäisessä kyselyssä 68 prosenttia ja toisessa 81 prosenttia vastaajista vastusti uskonnon perusteella tehtyä äänestyspäätöstä.

Yhä harvempi vastaajista oli sitä mieltä, että kaikista uskonnollisempien ihmisten tulisi olla julkisissa viroissa. Ajatus uskonnosta pääasiallisesti yksityisenä asiana lisäsi kannatusta toisen aallon kyselyssä.

Vastaajat vastustivat Taleban-tyylistä jyrkän uskonnollista lakijärjestelmää ja olivat sitä mieltä, että lakien tulisi noudattaa kansalaisten tahtoa. Samanaikaisesti kyselyyn vastanneilla oli kuitenkin laaja yhteisymmärrys siitä, että lakien tulisi olla yhteneväisiä ihmisten sharia-käsityksen kanssa.