(IPS) -- Argentiinan Punan ylänkö on ihmisvihamielinen paikka. Maasto on kuivaa, ruskean ja keltaisen eri sävyt hallitsevat ja vihreä väri on harvinaisuus.

Silti sielläkin elää ihmisiä, ja aivan hiljattain heidän elämänsä on kohentunut kalliojäätiköiltä vettä alas johtavien vesiputkien ansiosta. Paikallisyhteisöt ovat rakentaneet valtion tuella vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin.

”Kun olin tyttö, jouduimme kävelemään tunnin tai kaksi, kun haimme vettä kukkuloilta. Koska meillä ei ollut kanistereita tai ämpäreitä, jouduimme kantamaan sitä lampaannahkalaukuissa”, 50-vuotias Viviana Gerónimo kertoo.

”Me myös rakensimme patoja säilyttääksemme sadevettä. Käytimme sitä itse ja annoimme eläimillemme”, hän lisää.

Kolla-kansaan kuuluva viiden lapsen äiti rouva Gerónimo asuu viidentoista perheen pikkukylässä nimeltä Hornaditas de la Cordillera Jujuyn provinssissa Luoteis-Argentiinassa, muutaman kilometrin päässä Bolivian rajalta.

Sade harvinaista

Punan ylänköalueet ovat erämaata, jossa tuskin koskaan sataa ja jossa siellä täällä harvakseltaan kasvavat pensaat jäävät alle puolimetrisiksi. Vuosittainen sademäärä on keskimäärin 200 millimetriä, josta lähes kaikki tulee eteläisen pallonpuoliskon kesällä eli joulukuusta maaliskuuhun.

Tärkein vesiresurssi ovat kalliojäätiköt eli vuoriston liikkuva jää, joka on sulamista estävien kivien ja maa-aineksen peitossa.

Punan alueen paikalliset asukkaat nojautuvat elääkseen pääasiassa karjankasvatukseen. Laitumien kehnon laadun vuoksi he suosivat lehmien sijasta Punan ilmastoon paremmin sopeutuneita laamoja ja lampaita.

Gerónimon perheellä on 80 laamaa ja 120 lammasta.

Kasvattajat eivät enää juurikaan keritse lampaitaan ja laamojaan, sillä villan myyntihinta on niin alhainen, että voitot jäävät olemattomiksi. Sen sijaan eläimiä kasvatetaan omaksi ruoaksi, ja ylijäämäliha myydään.

Kolla-kansa on Jujuyn osapuilleen tusinasta alkuperäiskansasta suurin. Viimeisessä valtakunnallisessa väestönlaskennassa alueen asukkaista 7,8 prosenttia luokiteltiin alkuperäiskansoihin kuuluviksi. Valtakunnallinen keskiarvo on 2,4 prosenttia.

Virallisesti kolla-kansaan kuuluu 27 631 jäsentä, mutta todelliset luvut ovat todennäköisesti paljon korkeammat. Punassa elää yli sata kolla-yhteisöä.

Ennen satoi enemmän

Uusi vedenkeräysjärjestelmä hyödyttää Hornaditas de la Cordilleran, Escobar Tres Cerritosin ja Cholacorin alkuperäisyhteisöjä sekä alueellista keskusta El Cóndoria, josta löytyvät perus- ja keskiasteen koulut ja ensiapuklinikka. El Cóndorissa on noin 400 asukasta, alueen muissa yhteisöissä alle sata kussakin. Lähimpään kaupunkiin on tunnin ajomatka.

Ilmastonmuutoksella näyttäisi olevan osuutensa vesipulan kärjistymiseen. ”Vaikka vesi on aina ollut täällä suurin ongelma, isovanhempamme sanoivat, että ennen satoi enemmän”, sanoo toinen Hornaditasin asukas, 53-vuotias Ricardo Tolaba.

”Ennen maanalaisista lähteistä vetensä saavat lammet kuivuivat vasta kesä- tai heinäkuussa, sateiden jälkeen. Nyt ne kuivuvat jo maalis- tai huhtikuussa”, Tolaba sanoo.