Aseistakieltäytyjäliitto kritisoi puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) aikomusta etsiä keinoja reservinkieltäytymisen estämiseksi.

Aseistakieltäytyjäliitto kertoi tammikuussa, että reservistä erosi viime vuonna 1 650 ihmistä, toiseksi eniten koskaan. He hakeutuivat täydennyspalvelukseen.

Häkkänen sanoi Kyrönmaa-lehden eilen julkaistussa haastattelussa haluavansa puuttua asiaan, koska reservistä eroaminen ei ole isänmaallista ja koska reservistä eroaminen heikentää Suomen puolustuskykyä, sillä naapuri idässä voi ajatella, että suomalaisilla on ”mennyt pupu pöksyyn”.

”Etsin pykälät kuntoon. Yleensä olen löytänyt pykälät kuntoon, ja tässä kevään aikana yritän löytää niin, ettei tällainen reservistä karkaaminen olisi enää mahdollista”, hän sanoi lehden mukaan.

Aseistakieltäytyjäliitto muistuttaa kannanotossaan, että oikeus reservinkieltäytymiseen perustuu ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen, joka puolestaan sisältyy niin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuin Suomen perustuslakiinkin. 

Oikeus kieltäytyä aseista kuuluu esimerkiksi YK:n kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sopimukseen. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus takaa oikeuden myös vakaumuksen vaihtamiseen

”Häkkäsen ehdotus on selvästi perusoikeuksien vastainen ja muotoilultaan reservinkieltäytyjiä herjaava. Onneksi on melko selvää, että reservikieltäytymisen estäminen kokonaan tyssäisi ihan kotimaiseen laillisuusvalvontaan”, kannanotossa todetaan.

Aseistakieltäytyjäliitto kritisoi myös Häkkäsen visioita siviilipalveluksen uudistamisesta niin, että 
työpalvelujaksojen sisällöt olisivat ”kokonaisturvallisuustehtäviä”. Siviili- ja täydennyspalvelusasiat kuuluvat kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriölle, eivät puolustusministeriölle, se muistuttaa.