(IPS) -- Perinteistä kehitysapua romutetaan, vaikka valtiot vakuuttavat sitoutumistaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, valittaa YK:n pääsihteerin erikoisneuvonantaja Jeffrey Sachs.

"Monet valtiot turvautuvat taikatemppuun. Ne sanovat kannattavansa kestävän kehityksen tavoitteita, mutta kehottavat lainaamaan rahoituksen yksityisiltä markkinoilta", hän jatkaa.

Yksityisen sektorin rooli on muutenkin kasvanut kehitysrahoituksesta puhuttaessa, vahvistaa Aldo Caliari Center of Concern -järjestöstä.

"On huolestuttavaa, että valtiot vetäytyvät vastuusta ja siirtävät sitä yksityiselle sektorille. Lainat on perinteisesti myönnetty kaupallisille hankkeille eikä julkisten palvelujen järjestämiseen, joten rahoitus on mullistumassa", jatkaa Caliari, joka edustaa kansalaisjärjestöjä YK:n kehitysrahoitusneuvotteluissa.

Terveydenhuolto kaikille

Kestävän kehityksen tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman julkista rahoitusta. Sachs muistuttaa, että tavoitteisiin kuuluu terveydenhuollon turvaaminen kaikille kehitysmaiden asukkaille vuoteen 2030 mennessä. Se on julkisen sektorin tehtävä, johon kehitysmaiden omat voimat eivät riitä.

"Köyhimpien maiden avun pitäisi olla valtaosin lahjaa, koska niiden velkaannuttamisessa ei ole mitään järkeä", hän painottaa.

Sachsin mukaan moni maa leikkaa nyt kehitysapuaan ja siirtää rahoja turvapaikanhakijoiden auttamiseen, rauhanturvaamiseen ja ilmastoasioihin.

"Tiedän tapauksia, joissa tuki terveys- ja rokotuskampanjoille on lopetettu ja varat käytetään ilmastorahoitukseen", hän sanoo.

Jopa "maailman parhaina kehitysavun antajina" pidetyt Pohjoismaat ovat siirtäneet rahoitustaan pakolaiskuluihin, hän jatkaa.

Apu muuttuu lainoiksi

Vauraiden maiden OECD:n 28 maata kattava kehitysapukomitea julkisti hiljan tilastojaan vuodelta 2015. Suurin kasvu osui menoluokkiin, joita ei aiemmin luokiteltu avuksi, kertoo eurooppalaisen velka- ja kehitysverkoston Eurodadin johtaja Jeroen Kwakkenbos.

"Pakolaismenojen lisäksi eniten – 26 prosenttia – kasvoi ei-lahja-apu eli käytännössä lainat", hän sanoo. Suuntana on kehitysavun muuttaminen lainoiksi. Esimerkiksi Australian valtio kertoo verkkosivuillaan, että apu muodostaa kutistuvan osan sen kehitysrahoituksesta.

OECD-maiden yhteenlaskettu kehitysapu kasvoi vuonna 2015, vaikka pakolaiskulut jätetään pois. Summa oli noin 115 miljardia euroa ja kasvu 1,7 prosenttia. Tavoitellusta 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta ollaan kuitenkin yhä kaukana. Osuus oli nyt keskimäärin 0,3 prosenttia, Suomessa 0,56.

Alkujaan 0,7 prosentin kansantulo-osuus piti saavuttaa vuonna 1980. Aikaraja on nyt siirretty vuoteen 2030, jolloin myös kestävän kehityksen tavoitteista pitäisi tulla totta.