Kehitysapuun käytetään tällä hetkellä ennätysmäärä rahaa, mutta iso siivu siitä hyödyttää eniten sen antajia, kritisoi eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Concord tuoreessa raportissaan (pdf).

Se julkaisee vuosittain AidWatch-raportin, jossa se tarkastelee, kuinka suuri osa EU:n raportoimasta kehitysavusta oikeastaan on todellista kehitysapua.

Viime vuonna 22 prosenttia avusta, lähes 20 miljardia euroa, oli niin sanottua paisuteltua apua, se kertoo. 

”Kehitysavun inflaatio on saavuttanut uuden ennätyksen. Monet Euroopan hallitukset leikkaavat kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun budjettiaan. Euroopan solidaarisuus heikoimpia kohtaan on huolestuttavasti heikentynyt”, sanoo saksalaisen kehitysjärjestön VENROn neuvonantaja Lukas Goltermann tiedotteessa (pdf).

Yhteensä kehitysyhteistyövaroja annettiin viime vuonna ennätyssumma, 84 miljardia euroa. Syynä kasvuun oli etenkin Ukrainan sota.

EU-maat raportoivat kehitysavustaan teollisuusmaiden yhteistyöjärjestölle OECD:lle. Säännöt kuitenkin sallivat, että esimerkiksi pakolaisten vastaanoton ensimmäisen vuoden kulut raportoidaan kehitysyhteistyönä, vaikka oikeastaan kyse ei olekaan kehitysmaiden auttamisesta vaan oman maan kuluista. Myös velkahelpotuksia ja matalan tulotason maista tulevien opiskelijoiden kuluja voidaan raportoida kehitysapuna. 

Concord kritisoi käytäntöä. Etenkin pakolaiskulut ovat asettaneet monet EU-maat outoon asemaan, jossa ne ovat itse oman apunsa suurimpia vastaanottajia etenkin Itä-Euroopassa, se sanoo. Pakolaiskulujen osuus kehitysavusta on lähes 14 miljardia euroa, ja se on kasvanut merkittävästi juuri Ukrainan sodan pakolaisten takia. Viidessä maassa pakolaiskulut muodostavat yli puolet kehitysavun kokonaiskuluista. 

Raportissa tarkastellaan myös, yltävätkö maat kansainväliseen tavoitteeseen ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun. Vain Luxemburg, Ruotsi ja Saksa onnistuivat viime vuonna. Tanska putosi ensimmäistä kertaa neljään vuosikymmeneen, raportissa kerrotaan.

Eniten kehitysapua antavat raportin mukaan Luxemburg, Ruotsi, Saksa, Hollanti ja Tanska. Suomi sijoittuu AidWatchin listauksessa seitsemänneksi, ja sen avusta yli neljännes on paisuteltua apua.