Kolmen lapsen isä Jaipal Hembrun pyörittää yksin kolmea yritystä – pyöräkorjaamoa, ruokakojua ja ompelimoa – syrjäisessä kotikylässään Intian Kautukassa. Toiminta virkistyi merkittävästi, kun kylään saatiin aurinkosähkö.

Yli viidennes intialaisista – 290 miljoonaa ihmistä – on yhä vailla sähköä. Ajoittaisesta sähköpulasta kärsii jopa puolet Intian 1,3 miljardista asukkaasta, sillä jakelu pätkii monin paikoin, Centre for Science and Environment (CSE) -tutkimuslaitos arvioi.

Syrjäseudulla ratkaisu löytyy usein uusiutuvasta energiasta ja paikallisesta pienverkosta. Rockefeller-säätiön Smart Power for Rural Development -hanke rakentaa aurinkovoimaa Intian köyhimmissä osavaltioissa, Biharissa ja Uttar Pradeshissa, joissa sähköä saa vain 16 ja 36 prosenttia kotitalouksista. Maan keskiarvo on 55 prosenttia.

Deepali Khanna Rockefeller-säätiöstä kertoo, että hankkeen on määrä tavoittaa vuosina 2014–2017 tuhat kylää ja hyödyttää noin miljoonaa ihmistä. Hanketta toteuttaa Smart Power India, joka saa säätiöltä lähes 70 miljoonan euron rahoituksen.

Työtä maaseudulle

Khannan mukaan yritystoiminta on vilkastunut aurinkosähköä saavissa kylissä. 70 prosenttia mikroyrityksistä kertoo asiakasmäärän kasvaneen ja 80 prosenttia suunnittelee laajennuksia. Lisäksi koululaiset saavat lisää läksyjenlukuaikaa ja naiset uskaltavat liikkua ulkona pimeäntulon jälkeen.

Smart Power India tukee mikroyritysten perustamista maaseudulle lainoilla ja rakentamalla yhteyksiä isompiin yrityksiin, kuten kaupunkien kauppakeskuksiin, jotka ostavat vihanneksia maalta.

Myös nettikahvilat, huoltamot, kännyköiden ja tuulettimien korjaamot sekä pankit, koulut ja sairaalat ovat kiinnostuneet aurinkosähköstä.

Intian väestön "nuorisopullistuman" seurauksena asukkaista 64 prosenttia on työikäisiä vuonna 2020. Se tarkoittaa, että vuosittain pitää luoda kymmenen miljoonaa uutta työpaikkaa. Sähkön ansiosta niitä syntyy myös maaseudulle, minkä toivotaan hillitsevän muuttoa kaupunkeihin.

Tukiasemat ankkureina

Smart Power India turvaa kannattavuuttaan maaseudulla hankkimalla pienyritysten ohella isompia asiakkaita, erityisesti kännykän tukiasemia omistavia teleoperaattoreita.

"Tukiaseman voimanlähteenä on usein kallis dieselgeneraattori, ja operaattorit etsivät halvempia vaihtoehtoja. Siksi niistä voi tulla aurinkoenergiaverkkojen kaipaamia 'ankkuriasiakkaita'", Rockefeller-säätiön Aasian johtaja Ashvin Dayal sanoo.

Intian 350 000 tukiasemaa käyttävät tilastojen mukaan kaksi miljardia litraa dieseliä vuodessa. Se vaarantaa osaltaan ilmastositoumuksia ja kestävää kehitystä.

Aurinkovoiman tuotantokustannusten merkittävä halpeneminen onkin tehnyt siitä houkuttelevan vaihtoehdon Intian valtiolle. Se päätti viime vuonna rakentaa viiden vuoden aikana 10 000 viidensadan megawatin pienverkkoa, mutta asiantuntijoiden mukaan se ei vielä riitä.

Intialla olisi mahdollisuus tuottaa 748 990 megawattia aurinkoenergiaa. Bihar, Uttar Pradesh ja 12 muuta osavaltiota saavat auringon säteilyä enemmän kuin maailman keskiarvon, joka on viisi kilowattituntia neliömetriä kohti päivässä.