Avustusjärjestöt vetoavat kansainväliseen yhteisöön, jotta ruokapulasta kärsivälle Sahelin alueelle saataisiin apua. Ruokakriisistä on varoiteltu viime vuoden loppupuolelta alkaen, ja useat alueen maat ovat jo julistaneet hätätilan. Kansainvälinen yhteisö on kuitenkin myöntänyt jopa 15:tä miljoonaa ihmistä koskettavan kriisin taltuttamiseksi liian vähän rahaa.

"Viimeistään nyt pitäisi länsimaiden mielenkiinnon kohdistua Länsi-Afrikkaan. Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja taloudellista tukea", vetoaa Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Tomi Järvinen.

Monien avustusjärjestöjen mukaan rahapula uhkaa työntää miljoonat ihmiset nälän partaalle lähikuukausina. Esimerkiksi ActionAid, Oxfam, kansainvälinen Pelastakaa Lapset ja kansainvälinen World Vision ovat saaneet kasaan vasta hiukan yli viidenneksen tarvitsemastaan rahasummasta.

YK ja sen järjestöt pyysivät jo joulukuussa 724:ää miljoonaa dollaria, mutta siitä on saatu kokoon vasta puolet.

Tilannetta vaikeuttaa Malin pakolaiskriisi. Tuaregien ja hallituksen joukkojen välisten taisteluiden ja vallankaappauksen vuoksi pakolaiseksi on joutunut yli 250 000 ihmistä, osa maan sisälle, osa naapurimaihin, kuten Mauritaniaan, Nigeriin ja Burkina Fasoon.

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan Burkina Fasossa pakolaiset elävät aavikkoalueella itse tehdyissä suojissa. Heidän veden ja ruuan saantinsa heikkenee uhkaavasti.

"Pahin vuosi koskaan"

Monet Sahelin alueen ruokapulasta kärsivistä ovat pienviljelijöitä. Heillä ei ole ollut aikaa selviytyä edellisistäkään kuivuuskausista, ja satojen epäonnistuttua heillä ei enää ole selviytymiskeinoja.

"Viljelimme kotona hirssiä, papuja, pähkinöitä, durraa, seesamia ja maissia, mutta mikään ei toiminut. Sadetta tuli vain harvoin. Istutimme kasveja, mutta ne kuolivat. En ole koskaan nähnyt näin pahaa vuotta", kuvaili 22-vuotias Hassia Nigerissä Pelastakaa Lasten työntekijälle.

Pelkkä hätäapu ei pelastakaan Sahelin tilannetta. Esimerkiksi ulkoministeriön suomalaiset kumppanijärjestöt huomauttavat kannanotossaan, että vaikka nykyinen tilanne onkin kuivuuden syytä, taustalla ovat pitkäaikaiset ongelmat. Sahel kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, ja ilmastonmuutoksen edetessä kuivuuskatastrofitkin luultavasti yleistyvät. Siksi alue tarvitsee pitkäjänteistä apua, jotta katastrofeihin voitaisiin varautua.