Yli 200 kansainvälistä ja paikallista avustusjärjestöä vetoaa maailman johtajiin, jotta YK:n elintarvikejärjestöille myönnettäisiin lisärahoitusta ruokakriisien ehkäisemiseen.

YK:n alla toimivat Maailman ruokaohjelma (WFP) sekä elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pyysivät maaliskuussa yhteensä 5,5 miljardin dollarin (4,6 miljardia euroa) lisärahoitusta voidakseen toimittaa hätäapua 34 miljoonalle ihmiselle, jotka ovat nälänhädän riskissä tai elävät jo nälänhädän kaltaisissa olosuhteissa.

Nälkäisten määrä on viime vuosina kasvanut, ja jo vuosi sitten YK varoitti ”raamatullisten nälänhätien” mahdollisuudesta. Tällä hetkellä arvioidaan, että 174 miljoonaa ihmistä on viisiportaisella ruokakriisiasteikolla vähintään kolmannessa eli kriisitilanteessa.

Maaliskuun lopulla FAO ja WFP varoittivat, että nälkäisten määrä voi kasvaa lähikuukausina yli 20 maassa lähikuukausina, ellei apua saada. Erityisiä huolenaiheita ovat Jemen, Etelä-Sudan ja Nigerian pohjoisosat, joissa suoranainen nälänhätä on lähellä. Listalla on lisäksi monia muita Afrikan maita sekä esimerkiksi Haiti, Afganistan, Syyria ja Libanon.

Merkittävin tekijä ruokakriisien taustalla ovat konfliktit, jotka häiritsevät markkinoita, vaikeuttavat avun toimittamista ja estävät ihmisiä viljelemästä maitaan. Tilannetta pahentavat ilmastonmuutos sekä koronaviruspandemia. Lisäksi ruuan hinta oli tämän vuoden helmikuussa korkeimmillaan seitsemään vuoteen.

Osa avunantajista on myös vähentänyt apuaan, vaikka yleisesti ottaen kehitysapu kasvoi viime vuonna. YK on kuitenkin saanut kasaan vasta viisi prosenttia summasta, jonka se tarvitsisi ruokaturvaan liittyviin humanitaarisiin operaatioihin tänä vuonna.

”Rikkaat maat leikkaavat ruoka-apuaan, vaikka miljoonat ihmiset kärsivät nälästä. Tämä on erityislaatuinen poliittinen epäonnistuminen. Niiden pitää välittömästi pyörtää päätöksensä. Ja meidän pitää kohdata nälän tärkeimmät tekijät: nälässä ei ole kyse ruuan puutteesta vaan tasa-arvon puutteesta”, sanoo avustusjärjestö Oxfamin johtaja Gabriela Bucher tiedotteessa.

Järjestöjen mukaan FAO:n ja WFP:n vaatimat 5,5 miljardia dollaria saataisiin kasaan, jos maailman sotilasmenot ohjattaisiin alle 26 tunnin ajan ruokakriisien hoitoon. Tukholman rauhantutkimusinstituutti on arvioinut, että vuonna 2019 maailman sotilasmenot olivat noin 1,9 biljoonaa dollaria (1,6 biljoonaa euroa).

”Ihmisten toimet aiheuttavat nälänhätiä ja nälkää, ja meidän toimillamme pahimmat vaikutukset voidaan lopettaa. Meillä kaikilla on oma osamme. Mutta teillä, johtajilla, valtioilla ja vastuunkantajilla on erityinen velvollisuus”, kirjeessä vedotaan.

Mukana kirjeessä on nimekkäitä avustusjärjestöjä, muun muassa Oxfam, Care International, Act Alliance sekä suomalainen Kirkon Ulkomaanapu ja Suomessa toimivat Pelastakaa Lapset ja Plan International.