Bangladeshin kaupungeissa on nähty viime viikkoina mielenosoituksia, joissa on vaadittu hallitusta puuttumaan kasvavaan seksuaalirikollisuuteen, etenkin jengiraiskauksiin.

Kansainvälisten medioiden siteeraaman paikallisen naisjärjestön Ain o Salish Kendran mukaan tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä oli tapahtunut ainakin 950 raiskausta, joista viidennes jengiraiskauksia. Määrä on samaa luokkaa kuin viime vuonna mutta suurempi kuin vuonna 2018.

Todellisen määrän uskotaan olevan paljon suurempi, sillä monet naiset eivät uskalla raportoida kokemuksistaan, uhreja leimataan, oikeudenkäynnit kestävät pitkään ja vain noin kolme prosenttia tapauksista johtaa tuomioon.

Mielenosoitukset saivat alkunsa, kun sosiaalisessa mediassa kiersi lokakuussa julma video, jossa joukko miehiä riisui naisen ja kävi tämän kimppuun köyhällä Noakahalin alueella maan eteläosissa.

Bangladeshin hallitus vastasi protesteihin pari viikkoa sitten ilmoittamalla muuttavansa lakia siten, että jatkossa raiskauksesta voi saada kuolemantuomion. Aiemmin vain joukkoraiskauksesta tai kuolemaan johtavasta raiskauksesta saattoi saada kuolemantuomion, tavanomaisesta raiskauksesta elinkautisen.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet päätöstä, sillä ne vastustavat kuolemanrangaistusta paitsi inhimillisistä syistä, myös siksi, ettei sen ole osoitettu toimivan.

”Kuolemanrangaistuksen käyttöönotto on helppoa. Se, mikä vaatii työtä – ja jota tarvitaan välittömästi – on korjata oikeusjärjestelmä, jossa uhrit jätetään huomiotta ja heitä parjataan systemaattisesti, ja varmistaa, että he saavat terveyspalveluita ja oikeudellista tukea”, kirjoitti ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Etelä-Aasian johtaja Meenakshi Ganguly.

Hän muistutti, että Bangladeshin korkein oikeus on aiemmin tänä vuonna vaatinut oikeusministeriötä perustamaan 30 päivän sisällä komitean seksuaaliseen väkivaltaan puuttumiseksi, mutta sitä ei ole vieläkään tehty. Myös Amnesty Internationalin mukaan kuolemanrangaistuksen käyttöönotto on lähinnä tapa vetää huomio pois todellisen toiminnan puutteesta.

Naisjärjestöt ovat vaatineet muun muassa seksuaalikasvatusta kouluihin, poliisin ja oikeusviranomaisten koulutusta, luonnetodistusten käytön kieltämistä oikeudessa sekä uhrin aviollisen aseman ja sukupuoli-identiteetin huomiotta jättämistä.

Tällä viikolla mielenosoittajat olivatkin jälleen kaduilla, sillä heidän mukaansa kuolemanrangaistus ei riitä vaan oikeusjärjestelmää on uudistettava syvemmin.

”Emme protestoineet muuttaaksemme lakia tai hakeaksemme rangaistuksia. Protestoimme muuttaaksemme tätä kulttuuria, jossa naisia ja tyttöjä kohdellaan epäreilusti”, sanoi naisten oikeuksien järjestön Naripokkhon perustaja Shireen Huq uutistoimisto Reutersille.

Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michele Bachelet on ilmaissut huolensa laista Bangladeshissa sekä myös monien muiden maiden vastaavista aloitteista. Esimerkiksi Nigeriassa Kadunan osavaltio on ottanut käyttöön muun muassa kastraatiorangaistuksen raiskaajille sekä kuolemanrangaistuksen alle 14-vuotiaan raiskauksesta.