Barrikadit ja palavat slummit ovat Haitin arkipäivää

Koko markkinapaikka on paniikissa, kun ihmiset kiiruhtavat pelastamaan tavaroitaan viidettä päivää peräkkäin jatkuvien rajujen mielenosoitusten tieltä.

Tämä tapahtui syyskuun lopulla Raboteaun slummissa Haitin Gonaivesissa. Slummin asukkaat elävät keskimäärin alle eurolla päivässä, mutta heidän mielenosoituksissaan ei vaadita lisää rahaa tai parempia palveluja.

Mellakoinnin syynä on seudun vahvan miehen, Amiot "Kuubalainen" Métayerin, kuolema. Hän johti Haitin presidentille Jean-Bertrand Aristidelle uskollista jengiä, mutta nyt kansa syyttää Aristidea ja tämän Lavalas-puoluetta Métayerin murhasta.

Tapaus paljastaa Lavalasin politiikan ruman kääntöpuolen: katuja hallitsevat raakuuksia kaihtamattomat jengit.

Métayer oli sankari slummissa, joka koostuu pelti- ja betonihökkeleistä avoviemäreiden ja likaisen merenrannan välissä.

Hän johti ärhäkästi Aristidea tukenutta vastarintaliikettä vuosina 1991-1994, jolloin tämä syrjäytettiin vallankaappauksella kesken ensimmäisen presidenttikautensa.

Aristiden palattua valtaan vuonna 2000 Métayer polkaisi aina tarpeen tullen tätä tukevan mielenosoituksen liikkeelle.

Lisäksi Kuubalainen toimi työvoiman värvärinä satamassa, jossa hänen veljensä Buter oli apulaisjohtajana.

Viime vuoden elokuussa Métayerista tuli yksi Haitin etsityimmistä rikollisista, kun oma jengi vapautti hänet vankilasta ajamalla maansiirtokoneen muurin läpi. Matkalla Kannibaaliarmeijaksi kutsuttu joukko sytytti tuleen kaupungintalon ja oikeustalon. Kuubalainen oli alkujaankin vangittu tuhopolton vuoksi.

Amerikan maiden järjestö (OAS), Yhdysvaltain hallitus ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat sen jälkeen Métayerin vangitsemista uudelleen. Niiden mukaan hän lynkkasi oppositiopuolueen jäsenen 17. joulukuuta 2001.

Tuona päivänä aseistautunut ryhmä hyökkäsi Kansallispalatsiin Haitin pääkaupungissa Port-au-Princessa. Hallitus puhui vallankaappausyrityksestä, mutta opposition mukaan se oli teatteriesitys, jonka maan johto järjesti voidakseen hyökätä vastustajiensa kimppuun.

Viime vuonna Métayer kääntyi muutamaksi päiväksi Aristidea vastaan. Kuubalainen syytti hallitusta kontolleen pannusta lynkkauksesta ja kertoi viranomaisten käskeneen häntä johtamaan "armeijansa" opposition kimppuun.

Métayeria ei sen jälkeen pidätetty, koska viranomaiset eivät ryhtyneet toimiin asiassa. Nyt se on liian myöhäistä.

Syyskuun 21. päivänä Métayer lähti Raboteaun tukikohdastaan seurassaan tunnettu henkilö, joka on entinen valtion virkamies ja säännöllinen vieras Kansallispalatsissa. Seuraavana päivänä Kuubalaisen ruumis löytyi tunnin matkan päästä luotien rei'ittämänä ja kasvot murskattuina.

Siitä alkoivat mielenosoitukset Aristidea vastaan. Niissä kuoli viiden päivän aikana yksi ihminen ja lukuisia haavoittui.

"Tiesin aina, että Kuubalainen pääsisi hengestään, mutta en kuvitellut Aristiden tappavan häntä. Se on maanpetos", Buter Métayer pohtii istuessaan kuistilla velivainajansa siistissä talossa, joka erottuu selvästi slumminaapureistaan.

"Aristiden piti hankkiutua eroon Kuubalaisesta miellyttääkseen OAS:ää. Se halusi hänet elävänä, mutta tuomarien edessä hänen olisi täytynyt kertoa totuus Palatsista", veli aprikoi.

"Näin voi käydä kenelle tahansa Lavalasin kannattajalle. Emme lopeta liikehdintäämme ennen kuin Aristide luopuu virastaan", hän jatkaa.

Maailmanpankki ja monet länsimaat vetivät tukensa Haitilta vilpillisiksi epäiltyjen vuoden 2001 parlamenttivaalien jälkeen. Maalta vaaditaan demokraattisia uudistuksia, jengien hajottamista ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Métayerin Kannibaaliarmeija ei ollut ryysyläisjoukkoa kummempi, mutta se teki kepeillään ja pulloillaan tehokasta jälkeä opposition mielenosoituksissa ja järjesti tarvittaessa omia protesteja.

Lisäksi Métayerin "kansan painostukseksi" kutsuma toiminta ajoi maanpakoon kaksi tuomaria sekä puoli tusinaa toimittajaa ja hääti hallituksen virallisen edustajan takaisin pääkaupunkiin.

"Lavalas on riippuvainen eri jengeistä eri puolilla maata. Poliitikot käyttävät, palkitsevat ja hylkäävät niitä tarpeensa mukaan", historian professori Jean Alix René selittää.

Hänen mukaansa jengit ovat osa Lavalasin poliittista koneistoa, mutta "jos korttitalo romahtaa, kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu".

Hallituksen tiedotusministeri Mario Dupuy ei puhu jengeistä, vaan "kansalaisjärjestöistä". Hän pitää hallitukseen kohdistuvia syytöksiä naurettavina.

"Oppositio ehkä surmasi Métayerin. Opposition päämääränä on tuhota kansalaisjärjestöt, koska se ei halua köyhien ihmisten järjestäytyvän", ministeri selittää.

(Inter Press Service)