Biopolttoaine kiihdyttää ilmastonmuutosta, kirjoittaa Vandana Shiva
Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei enää kiistä juuri kukaan. Keinot muutoksen hillitsemiseksi ovat kuitenkin surkean riittämättömiä, toteaa intialainen tutkija ja aktivisti, naisten oikeuksiin ja ympäristökysymyksiin erikoistunut Vandana Shiva.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan konkreettisia muutoksia tuotanto- ja kulutustapoihin. Globalisaatio on kasvattanut kumpiakin ja lisännyt samalla hiilidioksidipäästöjä.
Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöt kaupan vapauttamisesta pakottavat maat yhä suurempien päästöjen tielle. Maailmanpankin luotonanto valtateiden ja lämpövoimaloiden rakentamiseen sekä teolliseen maatalouteen ja yritysten laajentamiseen vaikuttaa samoin.
Vastuu kuuluu myös Cargillin ja Walmartin kaltaisille jättiyrityksille. Cargillilla on tärkeä rooli soijaviljelmien levittämisessä Amazoniaan ja palmuöljyplantaasien raivaamisessa Indonesian sademetsiin.
Hiilidioksidipäästöt kasvavat, kun metsää poltetaan peltojen tieltä ja sademetsien sekä turvesoiden muodostamat valtavat hiilinielut hävitetään. Walmart-kauppaketjun hankinnat kaukomaista lisäävät kuljetuksessa syntyviä päästöjä.
Kasvihuoneilmiön hillintä edellyttää huomion keskittämistä todellisiin tekoihin ja tekijöihin, jotka ovat johtaneet nykytilanteeseen.
Tekoihin kuuluu luopuminen ekologisesta maataloudesta ja paikallisesta ruoantuotannosta. Tekijöitä ovat maailmanlaajuinen agrobisnes, WTO ja Maailmanpankki.
Teko on myös vähäpäästöisten paikallistalouksien tuhoaminen ja niiden korvaaminen kuhisevilla suurkaupungeilla. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat rakennuttajat ja rakennusyhtiöt.
Teko on niin ikään uusiutuvaan energiaan ja joukkoliikenteeseen perustuvan kestävän kuljetusjärjestelmän vaihtaminen yksityisautoiluun. Tekijöitä ovat öljy-yhtiöt ja autonvalmistajat.
Kioton sopimus ei kajonnut siihen, miten lopettaa päästöjä lisäävä toiminta ja panna saastuttajat maksamaan, vaikka periaatteet laadittiin jo Rion ympäristöhuippukokouksessa vuonna 1992.
Kioto sen sijaan loi päästökaupan, joka palkitsee saastuttajia myöntämällä näille oikeuksia ilmakehän tärvelemiseen ja mahdollisuuden käydä oikeuksilla kauppaa.
Päästökaupan arvo on nyt noin 20 miljardia euroa, ja sen arvioidaan paisuvan 660 miljardiin. Hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan, samoin saastuttavan teollisuuden voitot.
On virhe yrittää ratkaista ilmastonmuutosta biopolttoaineilla, jotka valmistetaan maissista, soijasta, palmuöljystä ja jathropa-puusta.
Biomassasta saatavat polttoaineet ovat edelleen maailman köyhien tärkein energianlähde: ruoanvalmistuksessa tarvittava energia otetaan syömäkelvottomasta biomassasta, kuten lehmänlannasta tai rehu- ja palkokasvien varsista sekä kylien yhteismetsistä.
Teolliset biopolttoaineet sen sijaan tuotetaan lähinnä köyhien ruoasta, joka muunnetaan lämmöksi, sähköksi ja kulkuneuvojen polttoaineeksi. Nestemäiset biopolttoaineet, varsinkin etanoli ja biodiesel, ovat nopeimmin kasvavia tuotannonaloja, joilla pyritään korvaamaan fossiilisia polttoaineita.
Yhdysvaltain presidentti
Tämä kasvattaa viljan kysyntää ja aiheuttaa vääjäämättä ruoan hinnan nousua, josta köyhät kärsivät eniten.
Soijan, maissin ja palmuöljyn muuntaminen nestemäiseksi polttoaineeksi voi kaiken lisäksi pahentaa ilmasto-ongelmia ja hiilidioksidikuormitusta.
Metsien hävittäminen tuottaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn arvion mukaan 25–30 prosenttia kasvihuonekaasuista. Vuoteen 2022 mennessä biopolttoaineplantaasit voisivat nielaista 98 prosenttia Indonesian sademetsistä.
Wetlands International -järjestön mukaan Kaakkois-Aasian turvesoiden hävittäminen tuottaa kahdeksan prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä.
Delft Hydraulics -yhtiö laskee, että palmuöljytonnin tuotannossa syntyy 30 tonnia hiilidioksidia eli kymmenkertaisesti öljyntuotantoon verrattuna.
Kioton sopimus käsittelee biopolttoaineita puhtaan kehityksen mekanismina, vaikka biopolttoaineet aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, jota niiden pitäisi estää.
Lisäksi biomassan muuntaminen nestemäiseksi polttoaineeksi kuluttaa enemmän fossiilista polttoainetta kuin se korvaa.
Esimerkiksi Yhdysvallat aikoo käyttää 20 prosenttia maissistaan tuottaakseen 19 miljardia litraa etanolia, joka korvaa 1 prosentin sen öljynkulutuksesta. Koko maissisato riittäisi korvaamaan 5 prosenttia öljystä. Tämä ei siis tarjoa ratkaisua öljyn kalleuteen eikä ilmastokaaokseen.
Samalla kun virheelliset ratkaisut pahentavat ilmastokriisiä, ne myös syventävät ja levittävät eriarvoisuutta, nälkää ja köyhyyttä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia