Ellei kehitysmaiden velkoja järjestellä uusiksi, velkojen hoitokulut nielevät arvokkaita resursseja, joita velalliset maat tarvitsisivat koronapandemiasta kärsivien kansalaistensa auttamiseen. Erityisesti varoja vaatisivat terveydenhoitojärjestelmien ja talouden kestokyvyn suojeleminen.

Näin sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo. IPS haastatteli Kenewendoa YK:ssa järjestetyn, koronasulun jälkeistä taloutta käsittelevän pyöreän pöydän keskustelun jälkeen.

Kenewendon mukaan olisi elintärkeää, että kehittyneissä maissa olisi vähemmän protektionistista ajattelua, ja että kehittyneet maat käsittelisivät taloustaantumaa sellaisin keinoin, jotka voimaannuttavat kehittyviä maita. Muuten kehitysmaat kärsivät suhteettoman paljon.

”Olisi tärkeää saada velkajäädytys ja velat uudelleen järjesteltyä nopeasti. Meidän resursseihimme kohdistuu tällä hetkellä valtava paine, sillä sosiaaliapua ja tukia pitäisi laajentaa samaan aikaan, kun infrastruktuuri vaatii korjaamista ja lainankorot maksamista. Tämä rasittaa monien kehittyvien maiden taloutta”, Kenewendo sanoo.

Kehitysmaita rasittaa myös pääomapako.

”Kehittyvät maat ja nousevat markkinat ovat houkutelleet paljon suoria ulkomaisia sijoituksia. Ja nyt kun on kriisi, tuo pääoma pakenee takaisin kehittyneisiin maihin”, Kenewendo selittää.

”Kriisiaikoina etsitään poliittista ja taloudellista vakautta. Afrikan valtioiden poliittinen epävakaus saattaa osoittautua ongelmaksi”, Kenewendo toteaa.

Protektionistinen politiikka voi todella vahingoittaa matalan tulotason maita, Kenewendo pelkää.

”Sisäänpäin kääntyminen tekee tilanteen vaikeammaksi kaikille ja se syventää ja pidentää maailmantalouden kriisiä. On elintärkeää, että maat ovat keskenään kauppasuhteissa eivätkä avun antajan ja saajan välisessä suhteessa”, Bogolo Joy Kenewendo sanoo.