Viime perjantaina julkistetussa budjettiesityksessä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta haitallisia tukia teollisuudelle kasvatettaisiin jopa 43 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelun määrärahoja leikattiin puolestaan viime vuonna 60 prosenttia, eikä tämän vuoden budjettiesitys tuo tilanteeseen helpotusta.

Luonnonsuojeluliitto on huolissaan esityksestä ja muistuttaa, että se on räikeässä ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.

Hallitus päätti viime vuonna, ettei päästökauppatuloja enää ohjata jatkossa kehitysyhteistyöhön, vaan tuloilla kompensoidaan sen sijaan energiaintensiivistä teollisuutta. Nyt tuet ovat entisestään kasvamassa, esimerkiksi erilaisten verohelpotusten muodossa.

Kyseessä on Luonnonsuojeluliiton mukaan tuplahaitallinen tuki, joka rikkoo niin kutsuttua "saastuttaja maksaa" -periaatetta. Samalla se hidastaa teollisuuden kehittymistä vähäpäästöisemmäksi.

"Haitalliset tuet ovat kestävän kehityksen jarru, ja nyt niitä ollaan lisäämässä", kommentoi järjestön suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Suomi on sitoutunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuminen tarkoittaa sitoutumista ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen puoleentoista asteeseen ja päästöjen merkittävää vähentämistä. EU-linjauksen mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mutta asiantuntijoiden mukaan tämäkään taso ei välttämättä ole riittävä.

Silti Suomi on vaatinut EU:n päästövähennyksiin joustoja, joilla esimerkiksi metsien hiilinieluja voitaisiin hyödyntää muilla sektoreilla tuotettujen päästöjen nollaamiseen. Ympäristöjärjestöt muistuttavat, että joustot eivät vähentäisi Suomen todellisia päästöjä riittävästi. Samaan aikaan metsien suojeluun tähtäävältä METSO-suojeluohjelmalta uhkaa loppua rahoitus.

Ilmastonmuutosta hidastaviin tavoitteisiin ei päästä, ellei saastuttavasta teollisuudesta tulevaisuudessa luovuta. Järjestön mukaan tavoitteita ei saavuteta varsinkaan, jos haitallisia tukia korotetaan ja luonnonsuojelulta leikataan.

"Jotta kasvava suojelun ja elinkeinotoiminnan epätasapaino saadaan korjattua, on luonnonsuojelun ja ilmastotoimien rahoituksen oltava riittävää. Rahoitus löytyy karsimalla ympäristölle haitallisia tukia, joihin tuhlataan nyt kaikkiaan neljä miljardia euroa vuodessa", kommentoi liiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että hallituksella on vielä mahdollisuus korjata tilannetta tulevassa budjettiriihessä.