(IPS) -- Argentiinassa on todistettu, että saastuneen joen puhdistukseen voidaan käyttää miljardeja euroja ilman, että tuloksia näkyy juuri lainkaan. Nyt kysytään, miten se on mahdollista.

Joki virtaa Matanza-nimisenä 14 kunnan läpi ja muuttuu Buenos Aireissa Riachueloksi. Se laskee kaupungin etelärajaa pitkin Río de la Plataan, joka avautuu Atlantille.

Mittaa joella on vain 64 kilometriä, mutta sen varrella asuu jopa kahdeksan miljoonaa ihmistä, usein terveydelle vaarallisissa oloissa.

Vuonna 2008 korkein oikeus määräsi viranomaiset puhdistamaan joen. Vastaava viranomainen (Acumar) antoi joulun alla raporttinsa oikeudelle. Sen mukaan joki toimii edelleen viemärinä ja kaatopaikkana, kuten 200 viime vuotta.

"Joki on hyvin likainen, ja saastuttaminen jatkuu", raportti toteaa. Veteen päätyy vuosittain arviolta 90 000 tonnia raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita.

Presidentti aikoi uimaan

Espanjalaisvallan aikana joen partaille syntyi lihansuolaamoja ja nahanparkitsimoita, jotka heittivät jätteensä veteen. Sama meno jatkui, kun rannoille nousi tuhansittain petrokemiallisia ja muita tehdaslaitoksia.

Riachueloa on yritetty puhdistaa useaan otteeseen. 1990-luvulla ympäristöministeri María Julia Alsogaray julisti tekevänsä sen tuhannessa päivässä, minkä jälkeen presidentti Carlos Menem lupasi pulahtaa jokeen uimaan. Uinti jäi haaveeksi, ja Alsogaray päätyi vankilaan korruption vuoksi.

Vuoden 2008 määräys joen pudistamisesta herätti ympäristöväessä aitoa toiveikkuutta. Acumarin raportti oli nyt kuitenkin raskas pettymys. Sen mukaan tavoitteena oli muun muassa rakentaa 17 771 uutta asuntoa jokivarren asukkaille, mutta niitä on valmistunut vain 3 147.

Vuoden vallassa olleen presidentti Mauricio Macrin hallituksen ympäristöministeri Sergio Bergman yritti vierittää vastuun edeltäjilleen. Hän on kasvattanut Acumarin henkilöstön 900:aan, mutta tuloksia ei näy edelleenkään.

Raportin mukaan tehtaissa on suoritettu 34 759 tarkastusta ja sulkemismääräyksiä on annettu 57, mutta ne ovat olleet kestoltaan lyhytaikaisia.

Korruptiota epäillään

"Acumar ei ole koskaan toiminut tehokkaasti, mutta viime vuosi oli kaikkein tuhoisin. Laitoksen pääjohtaja Julio Torti ei rohjennut edes näyttäytyä korkeimman oikeuden istunnossa", Ympäristö- ja luonnonvarasäätiössä (Farn) puhetta johtava asianajaja Andrés Napoli sanoo. Säätiö on neljän muun järjestön ohella määrätty valvomaan Acumarin työtä.

Torti erosi tehtävästään pian raportin esittelyn jälkeen. Presidentti nimitti hänen tilalleen hallitsevan keskustaoikeistolaisen Cambiemos-puolueen kansanedustajan Gladys Gonzálezin, jolla ei ole aiempaa kokemusta ympäristöasioista.

Napoli sanoo pyytäneensä Acumarilta selitystä sille ohjattujen 4,7 miljardin euron käytöstä. Jos selitys ei tyydytä, hän aikoo vaatia tutkimusta toimintaan mahdollisesti liittyvästä korruptiosta.

Riachuelon suulla sijaitsevan Bocan alueen asukkaita edustava Raúl Estrada Oyuela sanoo, että puhdistustöistä ei ole näkynyt muita merkkejä kuin että rantoja on vähän siivottu ja pohjasta nostettu lukuisia uponneita veneitä.

"Varsinaiseen ongelmaan eli veden, maan ja ilman saasteisiin ei haluta puuttua, koska silloin kajottaisiin teollisuuslaitosten etuihin. Niiden tuotantoprosessien puhdistaminen vaatisi merkittäviä investointeja", sanoo Estrada, joka erikoistui diplomaatinurallaan ympäristökysymyksiin.