Burman paha karma

Kun radion uutisissa sunnuntaina kerrottiin, että Burman pyörremyrskyssä oli kuollut 350 ihmistä, monien ensimmäinen ajatus varmasti oli, että maata on jo koeteltu liikaa. Mieleen muistuivat viime syyskuun mielenosoitukset, jotka päättyivät verisesti, kun armeija surmasi useita kymmeniä buddhalaismunkkeja ja pidätti tuhansia.

Nargis-syklonin todelliset tuhot ovat paljastuneet viikon kuluessa. Trooppisen myrskyn synnyttämät nelimetriset aallot huuhtoivat alleen lähes koko Iravadijoen suistoalueen, ja viimeisten arvioiden mukaan kuolleita saattaa olla yli sata tuhatta. Toistamiljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa.

Kyseessä oli yksi maailman tuhoisimmista pyörremyrskyistä yli sataan vuoteen. Bangladeshissa syklonien nostattamat hyökyaallot surmasivat vuonna 1970 yli 500 000 ihmistä ja vuonna 1991 140 000 ihmistä.

Viime päivien uutiskuvissa iso osa eteläistä Iravadin maakuntaa on yhä tulvaveden alla. Maan suurimmassa kaupungissa Yangonissa puut ovat kaatuneet juurineen teiden poikki, sähkötolpat ovat katkenneet ja peltikatot irronneet rakennuksista.

Hätäapua on saatu naapurimaista Kiinasta ja Thaimaasta. Katastrofin laajuuden selvittyä Burman sotilasjuntta lupasi päästää maahan myös länsimaisia avustusjärjestöjä, toisin kuin vuoden 2004 tsumanin jälkeen, jolloin juntta ilmoitti korjaavansa tuhot omin avuin.

* * *

Pyörremyrskyn välittömien tuhojen lisäksi tulva-aluetta uhkaavat nyt taudit, ja koko maa voi ajautua myös ruokapulaan. Iravadijoen suisto on maan parasta riisinviljelyseutua. 1950-luvulla, kun Burma oli maailman suurin riisinviejä, aluetta kutsuttiin Aasian riisikulhoksi. Sotilashallituksen tiedotusministeri kuitenkin vakuutteli tiistaina, että riisiä on varastoissa riittämiin.

Ruoka-avun jakaminen ja pyörremyrskyn aiheuttamien tuhojen korjaaminen on jäänyt pitkälti buddhalaismunkkien vastuulle. Laputtan kaupungissa pahiten kärsineellä tulva-alueella henkiinjääneet ovat hakeutuneet luostareihin, joissa munkit ovat tarjonneet ihmisille riisikeittoa. Yangonin miljoonakaupungissa munkit ovat yhdessä asukkaiden kanssa siivonneet kaatuneita puita kaduilta.

”Sotilaita ei ole näkynyt korjaustöissä kuin hallituksen omistamien sanomalehtien kuvissa, vaikka vielä viime viikolla he partioivat lähes joka kadunkulmassa”, Yangonin asukas kommentoi BBC:lle.

* * *

Burman rannikon asukkaita varoitettiin pyörremyrskystä etukäteen, mutta myrskyn nostattama hyökyaalto tuli hallituksellekin yllätyksenä. Monet burmalaiset kuitenkin ennustivat luonnonkatastrofin olevan tulossa.

”Buddhalaisessa traditiossa uskotaan, että jos maata hallitsee paha kuningas, väistämättömänä kohtalona ovat tulvat, myrskyt tai tulipalot. Luonnonmullistus on merkki siitä, että tyranni on ajettava vallasta”, kirjoittaa Thaimaassa ilmestyvä burmalainen Irrawaddy-lehti.

Munkkien surmaaminen on buddhalaisille yksi pahimmista mahdollisista rikoksista. Lehden mukaan burmalaiset ovatkin viime syksystä asti varoittaneet pahasta karmasta ja kenraaleille koituvasta rangaistuksesta.

Burman sotilashallitus kuitenkin säästyi pyörremyrskyn pahimmilta tuhoilta, sillä vuonna 2005 sotilasjuntan johtaja Than Shwe rakennutti astrologien neuvosta uuden pääkaupungin sisämaahan keskelle maaseutua. Kaikki ministeriöt ja armeijan pääesikunta siirrettiin Naypyidaw-nimiseen uudiskaupunkiin 300 kilometrin päähän Yangonista.

Uudessa pääkaupungissa ei nähty buddhalaismunkkien mielenosoituksia, eikä viime viikonlopun Nargis-myrsky ulottanut tuhojaan niin pitkälle sisämaahan.

* * *

Viime päivinä on jonkin verran pohdittu pyörremyrskyn vaikutuksia Burman poliittiseen tilanteeseen. Luonnonkatastrofit eivät yleensä synnytä vallankumouksia, vaan pönkittävät usein vallanpitäjien ja eliittien mahtia. Katastrofi antaa tekosyyn poikkeuslakeihin ja vaatimuksiin yhteisistä ponnistuksista järjestyksen palauttamiseksi.

Elinolojen kurjistuminen voi sen sijaan lisätä muutosvaatimuksia. Viime syksyn protestit lähtivät liikkeelle siitä kun hallitus kaksinkertaisti polttoaineen hinnan, minkä seurauksena julkinen liikenne ja tavarakuljetukset kallistuivat ja ruuan hinta nousi. Buddhalaismunkit liittyivät joukkomielenosoituksiin sen jälkeen kun sotilaat pahoinpitelivät kolme demokratialiikkeen protestiin osallistunutta munkkia.

Burman edellinen kansannousu vuonna 1988 sai alkunsa, kun silloinen sotilasjohtaja Ne Win painatti uudet, lempinumerollaan yhdeksällä jaolliset 45 kyatin ja 90 kyatin setelit ja etukäteen mitään ilmoittamatta mitätöi kaikki vanhat setelit. Suuri osa burmalaisista menetti näin säästönsä, ja ihmiset lähtivät kaduille. Väkivaltaisesti tukahdutetun kansannousun päätteeksi nykyinen sotilasjuntta otti vallan ja järjesti vuonna 1990 vaalit, joissa Aung San Suu Kyin johtama demokratialiitto sai selvän ääntenenemmistön. Sotilaat kuitenkin kumosivat vaalituloksen ja ovat vielä tänä päivänä vallassa.

* * *

Viime syksyn mielenosoitusten jälkeen hallitus on luvannut demokraattisia uudistuksia ja vapaita vaaleja vuonna 2010. Pyörremyrskyn tuhoista huolimatta tulevana viikonloppuna järjestetään aiempien suunnitelmien mukaisesti kansanäänestys uudesta perustuslaista. Perustuslaki takaisi sotilaille suuren osan ministerinpaikoista jatkossakin.

Demokratialiike on kehottanut ihmisiä äänestämään perustuslakia vastaan. Ennen pyörremyrskyä suunnitteilla oli myös hallituksen vastaisia mielenosoituksia äänestyspäivän ajaksi.

Myrsky saattaakin lopulta koitua sotilaiden pelastukseksi, ja juntta voi hyvin saada perustuslakinsa ja vesitetyn demokratiasuunnitelmansa hyväksytyksi. Ainakin pyörremyrskyn tuhoalueilla ihmisillä on tällä hetkellä muuta ajateltavaa.

Julkaisija: KU