Eritrean ja Etiopan välit kiristyvät jälleen

YK:n turvallisuusneuvosto päätti 13. syyskuuta jatkaa Etiopian ja Eritrean rajavyöhykkeelle sijoitettujen 4 000 miehen vahvuisten Unmee-joukkojen toimikautta. Samalla se kehotti maita ratkaisemaan erimielisyytensä neuvotellen.

Tuolloin näytti mahdolliselta, että perimmäinen kiista Badmen rajakaupungista saadaan ratkaistuksi rauhanomaisesti.

Pari viikkoa myöhemmin Etiopian pääministeri Meles Zenawi kuitenkin kirjoitti YK:n pääsihteerille Kofi Annanille, että rajalinjaa määrittelevän komission työ on umpikujassa.

Etiopian ja Eritrean välinen sota alkoi 1999 juuri Badmessa. Joulukuussa 2000 solmittuun Algerin sopimukseen päättynyt sota vaati 100 000 kuolonuhria ja hääti noin 600 000 ihmistä kotoaan.

Nyt Badme on Etiopian hallinnassa, mutta Haagissa kokoontuva Etiopian-Eritrean rajakomissio päätti viime vuonna, että se kuuluu Eritrealle. Molemmat maat sitoutuivat Algerin rauhansopimuksessa kunnioittamaan rajakomission päätöksiä.

Aiemmin kahdesti lykätyn rajalinjan määrittämisen on tarkoitus alkaa lokakuussa. Linjattavaa rajaa on tuhannen kilometrin verran.

YK:n syyskuisen päätöksen jälkeen Kenian pääkaupungissa Nairobissa järjestettiin tärkeä tapaaminen Etiopian ja Eritrean sotilasedustajille. Prikaatinkenraali Yohannes Gebremeskel vakuutti tuolloin, että Etiopia tukee rajakomission työtä.

Pääministeri Zenawin kirje antaa kuitenkin toisen käsityksen. Sen mukaan rajakomission työ ajautui kriisiin, koska sen Badmea ja eräitä muita alueita koskevat päätökset ovat "täysin laittomia, epäoikeudenmukaisia ja vastuuttomia".

Zenawi varoitti, että etiopialaiset eivät voi hyväksyä päätöstä, josta seuraisi jatkuvaa epävakautta ja jopa uusia sotia.

Hän vetosi YK:n turvallisuusneuvostoon, jotta se mitätöisi rajakomission päätöksen ja perustaisi uuden elimen ratkaisemaan rajakiistan.

Eritrea reagoi kirjeeseen syyttämällä Etiopiaa halusta hajottaa Eritrea.

"Badmesta on tullut toinen tekosyy toiselle sodalle", Eritrean virkaa tekevä tiedotusministeri Ali Abdu Ahmed kommentoi.

Unmee-joukkojen tiedottaja Gail Bindley Taylor-Sainte arvioi, että rauhanprosessi joutui vaakalaudalle Zenawin kirjeen vuoksi.

Etiopialaisia tilanne kauhistuttaa. "Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa uuteen selkkaukseen, saati sotaan. Jos jännitys leimahtaa liekkeihin, se merkitsee loppua kummankin maan ennestäänkin surkealle taloudelle", yrittäjä Abera Teshome pohtii Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa.

"Miksi sotia muutamasta neliökilometristä syrjäistä maatalousmaata? Todellinen taistelumme täällä Etiopiassa käydään köyhyyttä ja nälkää vastaan. Päättäjien pitäisi panna asiat oikeaan järjestykseen ja lopettaa poliittinen peli", hän jatkaa.

International Crisis Group (ICG) arvioi, että muutamat lähiviikot ratkaisevat, mihin suuntaan tilanne kääntyy: sotaan vai rauhan vahvistamiseen. Järjestö on vedonnut Yhdysvaltoihin, Afrikan unioniin ja Euroopan unioniin, jotta ne painostaisivat Etiopiaa ja Eritreaa pitämään kiinni Algerin sopimuksesta.

ICG kehotti myös miettimään "asteittain laajenevia" poliittisia ja taloudellisia keinoja, joita voitaisiin soveltaa rauhansopimuksen rikkojaa vastaan.

(Inter Press Service)