(IPS) -- Täysimittainen sota uhkaa Etelä-Sudania, elleivät maan johtajat suostu jakamaan valtaa laveammin. Näin varoittaa International Crisis Groupin (ICG) uusi raportti.

Etelä-Sudaniin perustettiin vuosi sitten niin sanottu kansallisen yhtenäisyyden hallitus. Raportti paljastaa, että yhtenäisen sijaan vuonna 2011 syntynyt valtio on hajanainen ja hauras. Aseellisten ryhmien keskenään solmima aselepo rikkoutui syksyllä, ja väkivalta on ajanut kodeistaan tuhansia eteläsudanilaisia siviilejä.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli neljä miljoonaa eteläsudanilaista on joutunut pois kotiseudultaan ja heistä melkein 2,3 miljoonaa on pakolaisina ja turvapaikanhakijoina, lähinnä Ugandassa ja Sudanissa, mutta myös Etiopiassa, Keniassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Ugandassa heitä on yli 890 000, Sudanissa 736 700.

”Etelä-Sudan on niin hauras ja niin moninaisten haasteiden edessä, että ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus. Valta on jaettava useampien kesken”, raportin kirjoittajiin kuuluva ICG:n Etelä-Sudanin vanhempi analyytikko Alan Boswell sanoo.

Enemmistön yksinvalta

Raportissa kehotetaan eteläsudanilaista eliittiä, uskonnollisia johtajia ja kansalaisjärjestöjä muovaamaan uudelleen maan hallintojärjestelmä. Yli kuudenkymmenen etnisen ryhmän asuttama valtio on Afrikan moninaisimpiin lukeutuva ja tarvitsee jo moni-ilmeisyytensä vuoksi toisenlaisen hallinto- ja vallanjakojärjestelmän kuin sillä nyt on.

Etelä-Sudanissa enemmistön vaaleissa voittanut puolue saa kaiken vallan. Järjestelmä sopii erityisen huonosti maahan, jossa on suuri määrä erilaisia vähemmistöjä, jotka jäävät vaille vaikutusmahdollisuuksia.

”Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Etelä-Sudanissa tämä johtaa siihen, että monet ryhmät kokevat jäävänsä valtaa vaille, ja tämä taas on johtanut jatkuviin valtataisteluihin, joissa on kuollut jo 100 000 eteläsudanilaista”, Boswell sanoo.

”Jotta konfliktit loppuisivat, Etelä-Sudan tarvitsee erittäin leveää, inklusiivista vallanjakoa ennen vaaleja, vaalien aikana ja vaalien jälkeen. Emme halua tilannetta, jossa vaalit nähdään vain yhden puolueen keinona peitota toinen puolue”, raportissa todetaan.

Raportti suosittelee, että presidentinvaaleissa toiseksi eniten ääniä saanut nimitetään varapresidentiksi. Raportissa ehdotetaan myös, että vaaleissa melkein valituksi tulleille ehdokkaille annetaan lohdutuspalkinto eli jokin vaikutusvaltainen asema, jotta he eivät pettyneinä tarttuisi aseisiin.

Uupumus vaivaa kaikkia

Vuonna 2020 Etelä-Sudania moukaroi kolminkertainen shokki: konfliktien ja väkivallan voimistuminen, pahat tulvat toisena vuotena peräkkäin ja koronapandemia.

Eteläsudanilaisten itsensä lisäksi myös kehitysyhteistyökumppaneita uhkaa uupumus. Vuosia kestäneet konfliktinratkaisuyritykset eivät ole vieneet lähemmäs rauhaa, vaikka humanitaariseen apuun on uhrattu huomattavia summia. Kyynisyys leviää lahjoittajien keskuudessa yhä laajemmalle.

”On kadotettu näkymä Etelä-Sudaniin rauhantilasa ja siitä, miten siihen pääsyä voisi edistää. Kun eteläsudanilaisilla ja lahjoittajilla ei ole yhteistä päämäärää, lahjoittajat alkavat yhä enemmän vetäytyä maasta ja tyytyvät vain siihen minimiin, jolla ihmiset pysyvät hengissä”, Boswell toteaa.

Eteläsudanilaisten tulevaisuuden toivoa nakertaa myös laajamittainen korruptio.

YK:n ihmisoikeuskomission Etelä-Sudanin puheenjohtaja Yasmin Sooka varoitti syksyllä, että eeppisiin mittoihin yltävä taloudellinen korruptio johtaa hengenmenetyksiin. Hän viittasi Etelä-Sudanin valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin, jossa osoitettiin että ”pelkästään edeltävien kolmen kuukauden aikana oli kadonnut noin 250 miljoonaa euroa.”

”Yhtäällä Etelä-Sudanin poliittiset eliitit taistelevat maan öljy- ja mineraalivarojen hallinnasta ja samalla varastavat kansansa tulevaisuuden. Toisaalla tämän luonnonvaroista käytävän taistelun sotilaille tarjotaan palkan sijaan mahdollisuus kaapata ja raiskata naisia”, Sooka sanoi.