(IPS) -- Etiopian naiset ovat poliittisella tasolla ottaneet huimia harppauksia pääministeri Abiy Ahmedin vuonna 2018 alkaneella valtakaudella. Puolet hallituksen ministereistä on naisia, puolustusministeri oli jonkin aikaa nainen, Aisha Mohammed, ja Etiopia on lisäksi saanut Sahle-Work Zewdessä ensimmäisen naispuolisen presidenttinsä.

Vuonna 1991 naisia oli Etiopian parlamentissa kolme prosenttia. Nykyään prosenttiluku on 38. Vertailun vuoksi: Etiopian parlamentissa naisten osuus on melkein kaksi kertaa suurempi kuin Yhdysvaltain kongressissa.

Näistä edistysaskeleista huolimatta Etiopiassa yhä vallitsee sukupuolten jyrkkä epätasa-arvo. Epäsuhta alkaa heti syntymästä ja jatkuu läpi elämän. Naiset esimerkiksi käyvät koulua puolet vähemmän kuin miehet ja heidän on vaikeampi vaikkapa saada lainaa.

Naisten sukuelinten silpominen on yhä arkipäivää: Unicefin mukaan 15–49-vuotiaista tytöistä ja naisista 74 prosenttia on kokenut sen. Myös lapsiavioliitot ovat yleisiä, ja noin 58 prosenttia etiopialaisista naisista avioituu ennen kuin täyttää 18 vuotta.

Etiopialaisista 80 prosenttia asuu maaseudulla, jossa naiset suuressa määrin huolehtivat maataloustöistä siinä kuin lastenkasvatuksestakin. Siitä huolimatta naisten aviomiehet tai isät usein rajoittavat naisten elämää. Joka kolmas nainen on kärsinyt ruumiillisesta, henkisestä tai seksuaalisesta väkivallasta.

Toivo on virinnyt

Vuonna 2017 Etiopia ylsi 160 maan joukossa sijalle 121 YK:n sukupuolten tasa-arvoindeksissä.

”Etiopialaiset uskovat vakaasti, etteivät naiset koskaan voi olla yhtä hyviä kuin miehet. Erityisen sydäntäsärkevää on, kun sen sanoo oma äiti tai ihailemasi korkeasti koulutettu ihminen”, etiopialainen freelance-journalisti Hadra Ahmed sanoo.

On virinnyt toivo, että naisten parantunut edustus hallituksessa kohentaisi Etiopian yli 50 miljoonan naisen ja tytön asemaa.

”Vahva todistusaineisto puhuu sen puolesta, että mitä enemmän naisia valitaan päättäjiksi, sitä enemmän toteutettu politiikka painottaa elämänlaatua ja heijastelee perheiden, naisten ja vähemmistöjen prioriteetteja”, kansainvälisen Women Deliver -järjestön johtaja Katja Iversen sanoo.

Päättäjä vai kiintiön täyttäjä?

Viime aikoina Etiopiassa poliittisiin vaikuttaja-asemiin nousseista naisista on kuitenkin sanottu, etteivät he ole niinkään äänestäjien valitsemia kuin kiintiöt täyttäviä.

”Vallassa olevat naiset ovat lojaalimpia pääministerille kuin kansalle. Se vaikeuttaa heidän toimintaansa, sillä he eivät halua aiheuttaa pettymystä henkilölle, joka asetti heidät asemaansa. Heitä ei oikeastaan voi vielä sanoa poliittisiksi päättäjiksi”, Ahmed kertoo.

”Tavallaan koko järjestelmä kertoo naisille, etteivät he ole yhtä kykeneviä kuin miehet. Näin tapahtuu silloinkin, kun esimerkiksi alennetaan opintovaatimuksia sen sijaan, että helpotettaisiin tyttöjen opiskelua ja varmistettaisiin, että he pääsevät kouluun ajoissa”, Ahmed sanoo.

Hadra Ahmed on vakuuttunut, että media voi edistää naisten aseman parantumista.

”Jos katsotaan Intian kaltaisten maiden kokemuksia, nähdään että vahvojen naisten näkyminen mediassa auttoi naisia voimistumaan myös yhteiskunnassa. Kun näemme mediassa ikään kuin vahvemman version meistä, se puskee meitä eteenpäin. Asettamalla naisia kiintiöasemiin hallituksessa ei vielä ratkaista mitään”, Ahmed toteaa.

Myös Iversen sanoo, että naisten poliittisen osallistumisen on oltava muutakin kuin symbolista. Hallitusten täytyy sitoutua muun muassa samapalkkaisuuteen ja vanhempainlomiin. Erityisesti isyyslomat olisivat ratkaiseva muutos, joka vahvistaisi käytännön tasa-arvoa.

Isyyslomiin asti Etiopiassa ei ole vielä päästy, mutta aviomiehen ylivalta perheen omaisuuteen on purettu, samoin miehen oikeus päättää vaimonsa työnteosta kodin ulkopuolella. Maailmanpankin arvion mukaan nämä lainmuutokset ovat lisänneet naisten osuutta tuottavassa toiminnassa.