EU:n tiukka pakolaispolitiikka sai sapiskaa vaalipaneelissa
Perussuomalaisten viljelemä politiikka on vaikeuttanut pakolaiskeskustelua Suomessa, vaaliehdokkaat arvioivat.
Suomen Pakolaisavun ja Kehys ry:n järjestämässä eurovaalipaneelissa nousi EU:n tiukka pakolaispolitiikka keskustelun kantavaksi teemaksi.
"EU harjoittaa aktiivista push back -politiikkaa, jolla halutaan estää ihmisiä tulemasta alueelle, vaikka turvapaikan hakeminen on kansainvälisten sopimusten mukainen ihmisoikeus", kommentoi vasemmistoliiton Li Andersson.
Osa ehdokkaista oli huolissaan siitä, että liian tiukka järjestelmä ylläpitää myös siirtolaisille hengenvaarallista rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa ja salakuljetuksia.
"Valitettavasti järjestelmä Euroopassa on niin tiukka, että ihmiset joutuvat turvautumaan salakuljettajiin. Nykyisillä käytännöillä luomme ikään kuin pohjan tälle businekselle", Andersson jatkoi.
Erityisesti Välimerellä hukkuneet pakolaiset herättivät paneelissa huolta. IOM:n laskelmien mukaan 700 ihmistä hukkui merellä viime vuonna ja tuorein tragedia tapahtui vastikään toukokuussa.
"Jokainen haaksirikkoutunut vene kertoo koko järjestelmän haaksirikosta. Siksi meidän pitää uudistaa sitä", vaati keskustan Mikael Pentikäinen.
Lisää laillisia väyliä Eurooppaan
Järjestelmän korjaamiseksi tarvittaisiin valtaosan mielestä laillisten väylien, kuten YK:n kiintiöpakolaismäärien kasvattamista ja humanitaarisen viisumin käyttöönottoa.
"Vaikka kiintiöissä on paljon kritisoitavaa, näkisin sen yhtenä keinona, sillä EU:n vastuunkanto maailman pakolaisista on vaatimatonta", kommentoi Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).
Tällä hetkellä neljätoista EU-maata vastaanottaa YK:n kautta yhteensä noin 4 000 kiintiöpakolaista vuosittain. Maailman yli 45 miljoonaan pakolaiseen suhteutettuna määrä on häviävän pieni.
Vaikka kiintiöjärjestelmää kritisoitiin hitaaksi ja kömpelöksi, muistutti kristillisdemokraatteja edustanut Andrei Nahkala, että se takaa turvapaikan usein kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
Ehdokkaat kannattivat yksimielisesti humanitaarisen viisumin käyttöönottoa, mikä mahdollistaisi laillisen maahantulon humanitaarisin perustein, vaikkeivat tavallisen viisumin edellytykset täyttyisi.
"Suomessa puuttuu poliittinen paine pakolaisasioiden edistämiseksi"
Pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparta ihmetteli tilaisuudessa, miksi esimerkiksi humanitaarinen viisumi ei ole edennyt, vaikka ehdokkaat, myös hallituspuolueiden jäsenet, kannattavat sitä.
Vasemmistoliiton Li Andersson totesi, etteivät pakolaiskysymykset ole olleet minkään puolueen agendalla ykkösenä, sillä poliittinen paine puuttuu.
"Lisäksi perussuomalaiset ovat omalla politiikallaan luoneet sellaista ilmapiiriä, että asiallisen keskustelun käyminen on muuttunut yhä vaikeammaksi", hän jatkoi.
Andersson oli huolissaan siitä, että poliittinen retoriikka on muuttunut entistä huonompaan suuntaan. Keskustelua herätti erityisesti Maassa maan tavalla -puheen lisääntyminen Sdp:n entisen puheenjohtaja Jutta Urpilaisen kannustamana.
"Olisi epärehellistä sanoa, etteikö perussuomalaisten valtava nousu olisi vaikuttanut. Tällaiset retoriset avaukset kuvastavat sitä, että olemme itse olleet vähän hukassa", kommentoi Nasima Razmyar Sdp:stä.
Andrei Nahkala (Kd) huomioi, että myös kunnissa tarvittaisiin asennemuutosta.
"Kaikkea ei voi täysin pistää perussuomalaisten piikkin. Kunnissa on ollut hyvin vähän halukkuutta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja kyllä niissä on useimmiten ihan muut puolueet vastuullisia. "
Kommentit
Populistiset puolueet saavat jalansijaa Euroopassa juuri tällaisten naiivien kannanottojen vuoksi. Jos Eurooppa helpottaa köyhyyspakolaisten maahantuloa, ongelma vain laajenee. On pikemminkin ryhdistäydyttävä toimimaan laitonta maahanmuuttoa vastaan. Tanskassa Danske folkepartista on tulossa EU vaaleissa suurin puolue, koska 80% kansasta haluaa kiristyksiä maahanmuuttoon. Mikä muu kuin oma asia saa pakolaisavut ja vihreät puolueet ajamaan rajojen avaamista. Tanskassa kaikki EU-vaalien kärkiehdokkaat katsovat, että hyvinvointiturismista on tullut EU:n suurimpia haasteita. Missä periferiassa te elätte? Ettekö seuraa Euroopan mediaa? Onko kielitaidossa mahdollisesti puutteita? Ei laiton maahanmuutto muutu toisenlaiseksi nimikettä vaihtamalla. Ongelmallista se on, kutsutaanpa sitä paperittomaksi tai jaetaanpa vaikka humanitaarisia viisumeja.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia