Suomalaisten asennoituminen maahanmuuton helpottamiseen on edelleen selvästi torjuvasti, toteaa Elinkeinoelämän Valtuuskunta.

EVAn tekemän selvityksen mukaan joka toinen suomalainen pitää varauksellista asennoitumista ulkomaalaisia kohtaan "viisaana varovaisuutena", eikä rasismina.

Myös kansainvälistyminen nähdään laajalti uhkana: kuusi kymmenestä vaatii, että suomalaisen kulttuurin omaleimaisuutta varjeltaisiin tehokkaasti yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan.

Samalla vain joka kolmas suomalainen on sitä mieltä, että maahanmuuttoa pitäisi helpottaa väestön ikääntymisen takia, ja yli 40 prosenttia ihmisistä torjuu ehdotuksen.

Toisaalta valtuuskunnan mukaan suvaitsemattomat asenteet, jotka kasvoivat talouskriisin johdosta, ovat ottaneet askeleen hyväksyvämpäään suuntaan. Jo joka toinen katsoo, että maahanmuutto rikastuttaa suomalaista kultturia kansainvälisillä vaikutteilla, mikä on huomattava muutos hyväksyvämpään suuntaan edellisestä mittauksesta, EVA sanoo.

Yhteiskuntaluokka vaikuttaa asennoitumiseen

Tutkimus paljastaa myös että Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on polarisoiva kysymys lähes kaikkien väestöryhmien sisällä.

Usko maahanmuuton hyödyllisyyteen kuitenkin kasvoi koulutustason ja sosioekonomisen statuksen myötä. Selvimmät vastakohtaisuudet tulivat esille puolueiden äänestäjäryhmien välillä: torjuva asennoituminen tiivistyi perussuomalaisten äänestäjien kohdalla, kun taas suopeimmin maahanmuuton helpottamiseen suhtautuvat RKP:n ja vihreiden kannattajat.

Torjuva suhtautuminen maahanmuuttoon oli osittain yhteneväistä myös EU-kriittisten kantojen kanssa.

Kokonaisuutena EVA tulkitsee tulokset edellisinä vuosina haivatun suomalaisten kriittisyyden kasvun pysähtymiseksi.

EVA:n antama asennepeilaus kuitenkin asettaa Suomen samoille linjoille muiden eurooppalaisten maiden kanssa, joissa viime vuoden Ipsos-kyselytutkimuksen mukaan valtaosa kansalaisista suhtautuu maahanmuuttoon pääosin kielteisesti.