Filippiineillä on käynnissä poikkeuksellinen tutkinta, jossa selvitetään, ovatko kansainväliset fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin edistämällä ilmastonmuutosta.

Tutkintaa suorittaa maan ihmisoikeuskomissio, jolle jätettiin asiasta vetoomus vuonna 2015. Mukana on vuonna 2013 taifuuni Haiyanin tuhoista selvinneitä ihmisiä sekä kansalaisjärjestöjä, muun muassa Kaakkois-Aasian Greenpeace.

Haiyan aiheutti aikoinaan yli 6 300 ihmisen kuoleman ja vaikutti miljoonien ihmisten elämään.

Climate Liability News -uutissivuston mukaan tapauksen ensimmäiset julkiset kuulemiset pidettiin viime keväänä. Tutkinta on määrä saada päätökseen ensi vuonna. Tänään komission on määrä kuulla todistajana ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pääsihteeriä Kumi Naidoota.

”Vuosien ajan olemme nähneet, miten rakkaamme kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisääntyvästä tuhosta. Nyt on aika asettaa vastuulliset tilille. Tutkinta voi olla ennakkotapaus, joka voi auttaa satoja miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti”, Naidoo sanoo Amnestyn tiedotteessa.

Ihmisoikeuskomissio tutkii yhteensä 47 energiayhtiön toimia. Kohteena on öljy-, kaasu- ja hiilifirmoja, muun muassa BP, BHP Billiton, Chevron, ExxonMobil, Shell, Total ja Suncor. Vetoomuksen jättäneet ovat vedonneet siihen, että tutkimusten mukaan vain sata yritystä on aiheuttanut yli 70 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä vuodesta 1988 alkaen.

Maailmalla on viime vuosina nostettu useita oikeusjuttuja ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Esimerkiksi EU:n yleinen tuomioistuin käsittelee kymmenen perheen ja ruotsinsaamelaisen nuorisojärjestön nostamaa kannetta, jonka mukaan unionin ilmastotavoitteet eivät riitä suojelemaan kansalaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Yhdysvalloissa taas lapset ja nuoret ovat nostaneet kanteen hallintoa vastaan ilmastonmuutoksen vaikutusten sivuuttamisesta.

Filippiinien tapaus on kuitenkin ensimmäinen, jossa nimenomaan ihmisoikeuskomitea tutkii ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta kansalaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sillä ei ole valtaa esimerkiksi langettaa sakkoja tai panna syyllisiä vankilaan, mutta järjestöt uskovat, että se voisi toimia ennakkotapauksena ja perusteena uusille oikeusjutuille.