(IPS) -- Paul Ayormah ja muut pienviljelijät ovat kitkeneet koko päivän ystävänsä puolen hehtaarin maissipeltoa. ”Huomenna on vuorossa minun peltoni”, Ayormah sanoo.

Ghanan Kwahu Aframin tasankoalueen tilalliset ovat tänä vuonna turvautuneet talkootyöhön pitääkseen peltonsa kunnossa.

”Teemme sen säästääksemme kuluissa”, Ayormah sanoo. Samasta syystä viljelmille on levitetty lehmänlantaa keinolannoitteen ohella.

Isältä peritty peltotilkku on Ayormahin viisilapsisen perheen ainoa elättäjä. Hyvänä vuonna se tuottaa 40 säkkiä maissia, josta maksetaan Koforiduan torilla noin 24 euroa säkiltä.

”Raha kuluu perheen elättämiseen. Kaksi lapsistani on korkeakoulussa, yksi lukiossa ja kaksi käy peruskoulua, joten tiukkaa tekee”, Ayormah sanoo. Hän odottaa tänä vuonna kelvollista muttei ennätyksellistä satoa.

Maatalous on pientilavaltaista

YK:n ruokajärjestön FAOn mukaan maatalous tuottaa 54 prosenttia Ghanan kansantuotteesta ja työllistää 52 prosenttia työvoimasta. Maatalous on pientilavaltaista: noin 60 prosenttia tiloista jää alle 1,2 hehtaarin ja on kastelussa riippuvaisia sateista.

Ghanan hallitus aloitti vuonna 2017 viisivuotisen maatalouden kärkihankkeen, jonka on määrä tuottaa lisää ruokaa ja työtä. Samalla yritetään vähentää elintarvikkeiden tuontia.

Ghanan tärkein maataloustuote on perinteisesti ollut kaakao, mutta ruokakasveja, kuten riisiä, maissia ja soijaa, halutaan nyt kasvattaa enemmän.

Valtion tuki korvaa puolet lannoitteiden ja siemenien hankintakuluista 0,8–1,2 hehtaarin tiloilla. Viljelijä maksaa puolet omasta osuudestaan eli noin kymmenen euroa etukäteen ja toisen puolen sadon valmistuttua.

Ayormah sai tukea viime vuonna, mutta sateiden lykkääntyminen ja armeijamadot veivät miltei puolet sadosta. Viimeinen lannoite-erä jäi maksamatta, eikä tukea herunut tälle vuodelle.

”Aion maksaa velan tämän vuoden sadosta saadakseni ensi vuonna valtion lannoitetta ja huippusadon”, hän suunnittelee.

Väestönkasvu uhkaa saavutuksia

Ruuantuotannon lisääminen on kohtalonkysymys Ghanassa, jonka lähes 30-miljoonainen väestö kasvaa 2,5 prosentin vuosivauhtia. ”Vuotuinen väestönlisäys on hälyttävät 700 000–800 000 henkeä”, maan väestöneuvostoa johtava tohtori Leticia Appiah sanoo.

Kun perheet saavat enemmän lapsia kuin mihin niillä on varaa, myös valtiolle koituu lisää sosiaalimenoja, hän muistuttaa.

Vuonna 2011 aloitettu öljyntuotanto nosti Ghanan talouskasvun hetkeksi 14 prosenttiin, mutta vuonna 2016 se oli enää 3,5 prosenttia. Tälle vuodelle ennakoitiin keväällä 8,5 prosentin kasvua.

Jotta Ghanan ongelmat eivät pahenisi, valtion on varmistettava, että lisääntymisterveyden palvelut ovat kaikkien ulottuvilla, Appiah painottaa.