(IPS) -- Tansanian maasait ovat perinteisesti olleet karjankasvattajia, mutta sateiden arvaamattomuus ja kuivien kausien lisääntyminen on saanut joidenkin maasaikylien naiset siirtymään pienimuotoiseen maanviljelykseen.

Mikesen kylässä Tansanian itäisellä Mvomeron alueella Maria Naeku, 31, hoitaa pientä vihannestarhaansa. Kun hän kitkee rikkaruohoja, punainen maa värjää hänen kätensä jokaisella kiskaisulla. Kasteluputkien labyrintti tihkuttaa vettä kasvien päälle. 

Naekun puutarha tarjoaa hänen perheelleen ruokaa ja tuloja kuivuuden piinaamalla alueella.

”Kun kuivuus iski, karjamme kuoli emmekä saaneet lapsille maitoa. Minun täytyi löytää keino ruokkia perheeni, joten aloin kasvattaa vihanneksia”, Naeku kertoo.

Tihkukastelujärjestelmässä putkien verkosto tiputtelee vettä suoraan kasvien juurille. Tekniikka oli uutta Naekulle. 

”En tahtonut uskoa, että pikkuruiset vesipisarat riittäisivät ravitsemaan kylvöäni. Mutta kun näin vihreiden lehtien työntyvän mullasta, tiesin, että tulevaisuus on valoisampi.”

Naekusta kehkeytyi lyhyessä ajassa viljelyasiantuntija, jonka menestys innostaa muita kylän naisia lähtemään samalle tielle.

Selviytymiskeinona ilmastoälykäs maanviljely

Maasaikulttuurissa miehet ovat pitäneet valtaa ja naisille on jäänyt huolenpitäjän ja kodinhoitajan rooli. Varsinkin karjaa ja maankäyttöä koskevissa asioissa päätöksenteko on perinteisesti ollut yksin miesten käsissä. 

Ankarat kuivuuskaudet ovat kuitenkin muuttaneet yhteisöjen dynamiikkaa. Kun karjalaumat ovat kutistuneet ja perheet alkaneet nähdä nälkää, maasainaiset ovat alkaneet astua aiemmin miehille varattuihin rooleihin. Jotkut ovat löytäneet vaihtoehtoiseksi selviytymiskeinokseen ilmastoälykkään maanviljelyksen.

”Emme ole enää pelkkiä perheidemme huoltajia. Me olemme päätöksentekijöitä ja me muovaamme yhteisömme tulevaisuutta”, viiden lapsen äiti Nasarian Lengai, 34, sanoo. 

Myös hän asuu Mikesessä ja innostaa kylän muita naisia.

”Meille on aina uskoteltu, että vain miehet ovat päätöksentekijöitä. Mutta nyt me näytämme, että naisetkin voivat johtaa. Me huolehdimme perheistämme ja teemme parempia päätöksiä”, hän selittää.

”Kun ensi kertaa kuulin luonnonmukaisesta puutarhanhoidosta, en uskonut sen toimivan meillä. Mutta nyt olen nähnyt satojeni parantuneen paljon ja olen varma, että olen oikealla tiellä”, Lengai sanoo.

Muutoksen siemeniä

Maasainaisten kääntyminen ilmastoälykkään maanviljelyn puoleen  ei ole vain vastaus välittömiin tarpeisiin, vaan kyseessä on pitkän tähtäimen kestävyyden vahvistamista tavoitteleva strategia, jota tukee Norjan kirkon ulkomaanapujärjestö. Naiset oppivat muun muassa kasvattamaan kuivuutta kestäviä satokasveja, vuoroviljelemään peltojaan ja käyttämään luomulannoitteita. 

Kun yhä useammat naiset omaksuvat ilmastoälykkään maanviljelyn, heijastusvaikutus tuntuu naapurikylissä asti. Aiemmin skeptiset naiset näkevät nyt Mvomeron menestyksen ja alkavat opetella samoja käytäntöjä.

Perinteisen karjanhoidon vaihtaminen maanviljelyyn on valtava muutos.

”Ennen uskoimme, että ainoa tapa taata turvallisuus ja pysyä vauraana oli omistaa paljon karjaa. Mutta nyt ymmärrämme, että pärjäämme kuivuuden kanssa paremmin, kun pidämme vähemmän karjaa ja keskitymme enemmän maanviljelyyn”, Esuvat Joseph sanoo. 

Hän johtaa Tupendanen maasainaisten ryhmää Mikesessä.

”On vielä muutamia, jotka vastustavat muutosta. Heidän mielestään maanviljely on vähemmän arvokasta työtä kuin karjan kasvatus. Mutta kunhan yhä useammat meistä menestyvät, mielet muuttuvat”, Joseph uskoo.

Uusien käytäntöjen täyteen hyväksymiseen kuluu aikaa, mutta naiset tietävät, että he ovat luomassa lapsilleen parempaa tulevaisuutta.

”Me kylvämme muutoksen siemeniä. Tyttäremme varttuvat tietäen, että he voivat olla mitä vain haluavat olla. He näkevät, että naiset voivat johtaa, innovoida ja ratkaista ongelmia”, Naeku sanoo.