Aseisiin maailmalla käytetyn rahan määrä laski hieman, mutta asekaupan kehityksessä on suuria alueellisia eroja.

Tämä käy ilmi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) tuoreesta raportista, jossa vertaillaan kansainvälisiä asekauppoja kahden viiden vuoden jakson aikana, 2012–2016 sekä 2017–2021. Jälkimmäisellä jaksolla asekauppojen yhteenlaskettu arvo oli 4,6 prosenttia pienempi kuin edeltävällä jaksolla.

Viisi suurinta aseiden vientimaata olivat Yhdysvallat, Venäjä, Ranska, Kiina ja Saksa. Niiden asevienti muodostaa yhteensä peräti 78 prosenttia koko maailman asekaupoista, ja tästä puolet on yksin Yhdysvaltojen vientiä.

Suurimmista viejämaista Yhdysvallat myy eniten aseita Saudi-Arabiaan, Australiaan ja Etelä-Koreaan, kun taas Venäjä myy aseita eniten Intiaan, Kiinaan ja Egyptiin. Sekä Yhdysvaltain että Venäjän aseviennistä merkittävä osa on sotilaslentokoneita.

Merkillepantavaa on, että Venäjän aseviennin arvo putosi kahden viisivuotisjakson välillä 26 prosentilla, mitä selittää etenkin Intian ja Vietnamin Venäjältä tekemien aseostojen väheneminen.

Viisi eniten aseita ostanutta maata puolestaan olivat Intia, Saudi-Arabia, Egypti, Australia ja Kiina. Niiden tekemät aseostot muodostavat 38 prosenttia kaikkien asekauppojen arvosta. Kiina on ainoa maa, joka mahtuu kärkiviisikkoon sekä aseviennin että -tuonnin tilastoissa. Kiinan aseviennistä lähes puolet meni Pakistaniin.

Alueellisessa vertailussa vaikuttaa siltä, että osa maailmaa on kiihdyttänyt asevarustelua, kun taas toisilla alueilla asehankintoja on selvästi vähennetty.

Sekä Afrikan että Amerikan mantereilla asehankintojen arvo laski huomattavasti kahden viisivuotiskauden välillä. Afrikassa suurimmat ostajamaat olivat Egypti, Algeria ja Marokko.

Sen sijaan Itä-Aasian ja Euroopan maat lisäsivät aseostojaan. Molemmilla alueilla asehankintoja on vauhdittanut huoli aggressiivisesta suurvallasta. Itä-Aasiassa monet muut maat ovat huolissaan Kiinan kasvavasta sotilasmahdista ja sen suunnitelmista etenkin Taiwanin suhteen.

Euroopassa peloista on tullut täyttä totta Venäjän aloitettua täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan.

Siprin raportissa tarkastellaan erikseen myös Ukrainan viime vuosina tekemiä asehankintoja, joiden merkitys on konkretisoitunut viime viikkoina, kun Ukraina on joutunut taistelemaan olemassaolostaan.

Ukrainan tärkein asetoimittaja vuosina 2017–2021 oli Tšekki, joka myi Ukrainalle panssariajoneuvoja ja tykistöä. Yhdysvalloilta Ukraina puolestaan hankki merkittävän määrän panssarintorjunta-aseita.

Rahallisesti vähäinen mutta sotilaallisesti kenties sitäkin tärkeämpi hankinta ovat olleet Ukrainan Turkilta ostamat Bayraktar-lennokit, joilla se on tehnyt iskuja Venäjän hyökkääviä joukkoja vastaan.

Raportin mukaan Ukrainan tekemillä asekaupoilla oli kuitenkin pikemminkin poliittista kuin sotilaallista merkitystä, sillä Ukrainan asehankintojen arvo oli yhteensä vain yksi promille koko maailman asekaupasta.