Guatemalan intiaanilapset saavat vihdoin oppia omilla kielillään

"Kylässä on lapsia, jotka eivät puhu espanjaa. On tärkeää, että koulussa käytetään myös heidän omaa kieltään", Marta Lidia Rodríquez sanoo.

Rodríquez kävelee joka päivä tunnin matkan päästäkseen opettamaan Xepanilin kylän ala-asteen oppilaita espanjaksi ja kaqchikeliksi, joka on yksi Guatemalan mayaintiaanien lukuisista kielistä.

Guatemalan 13-miljoonaisesta väestöstä alkuperäiskansoihin kuuluu eri arvioiden mukaan 41–65 prosenttia. Joukko käsittää 22 mayakansaa ja xincat sekä garífunat.

Parikymmentä vuotta sitten Guatemalan intiaaninuorista osasi lukea vain reilu puolet, mutta vuonna 2002 osuus oli jo 71 prosenttia. Aikuisista intiaaneista ei vieläkään osaa lukea kuin joka toinen, naisista vain joka kolmas.

Kaksikielistä opetusta avustuksilla

Kaksikielistä opetusta varten perustetussa apulaisministeriössä neuvonantajana toimiva quiché-maya Pedro Us kertoo, että kaksikielisiä opettajia on nyt yli 6 300 ja he opettavat Guatemalan virallisen kielen espanjan ohella kaikkiaan 18:aa intiaanikieltä.

Huomattava osa kaksikielisestä opetuksesta rahoitetaan kehitysavulla, jonka antajiin Suomikin kuuluu.

Puolet Guatemalan asukkaista elää köyhyydessä, joka koettelee kovimmin juuri intiaaneja. Se haittaa myös kaksikielisen koulutuksen järjestämistä ja yhteyksiä syrjäisimpien seutujen asukkaisiin, YK:n kehitysrahaston UNDP:n edustaja Abelardo Quezada pahoittelee.

Oma kieli, oma mieli

Usin mukaan tiellä on muitakin esteitä: Osa opettajista vastustaa kaksikielistä opetusta, koska se tarkoittaa heidän mielestään työmäärän tuplaantumista. Jotkut väheksyvät intiaanikieliä ja pitävät espanjaa parempana.

Kaksikieliset opettajat kertovat intiaanivanhempienkin joskus valittavan, että he laittoivat lapsensa kouluun oppimaan espanjaa, ei omaa kieltään, "jota he osaavat jo".

Länsi-Guatemalassa Xejolónin kylässä kaksikielistä opetusta antava Melida Xicó uskoo kuitenkin, että äidinkieli ensimmäisenä opetuskielenä ja espanja toisena "auttaa oppilaita kehittymään ja osallistumaan aiempaa paremmin". Lisäksi se vahvistaa heidän identiteettiään ja arvojaan.

Xicó käyttää erilaisia apuvälineitä havainnollistaakseen opetusta. Esimerkiksi avokado ja linnunsulat muodostavat nollaa kuvaavan kaqchikelin kirjoitusmerkin eli glyfin.

"Intiaaneillakin on oikeus nauttia kehityksestä"

Valtaosa intiaanilapsista keskeyttää koulunkäyntinsä ennen yläasteen päättymistä, tytöt vielä yleisemmin kuin pojat, koska kotona ei kannusteta heidän opintojaan.

Lapset ehtivät kuitenkin oppia lukemaan ja kirjoittamaan äidinkielellään, mikä auttaa perehtymistä omaan kulttuuriin, Luis Javier Crisóstomo iloitsee.

Crisóstomo johtaa Guatemalassa Keski-Amerikan monikielistä kulttuurienvälistä koulutusohjelmaa, jota UNDP ja Suomi rahoittavat. Guatemalan osuus Suomen avusta on 1,7 miljoonaa euroa, joka jakautuu vuosille 2005–2008.

Ohjelma tukee 70:tä mamin- ja kaqchikelinkielistä peruskoulua, joissa on yhteensä 15 000 oppilasta ja 700 opettajaa.

Guatemalan 36-vuotinen sisällissota päättyi vasta 1996 rauhansopimukseen, jossa valtio sitoutui edistämään intiaanikielistä opetusta.

Apulaisministeriössä työskentelevän Pedro Usin mukaan haasteena on kasvattaa myös "uudet alkuperäiskansoihin kuulumattomien guatemalalaisten sukupolvet niin, että he ymmärtävät elävänsä monikulttuurisessa maassa, jossa intiaaneillakin on oikeus nauttia kehityksen tuloksista".