Hirmuhelteet koettelevat karjataloutta Pakistanissa – ”Milloinkaan aikaisemmin en ole nähnyt terveen eläimen kuolevan kuumuuteen” | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Hirmuhelteet koettelevat karjataloutta Pakistanissa – ”Milloinkaan aikaisemmin en ole nähnyt terveen eläimen kuolevan kuumuuteen”

Karachin kaupungissa kärsittiin kesällä lämpötiloista, jotka kosteuden vuoksi tuntuivat jopa 54 asteelta. Karjankasvattaja Mubashir Abbas menetti tuhansien eurojen arvosta karjaa äärisään takia. Valtiolta karjankasvattajat eivät juuri saa tukea.

Karjaa veden äärellä.

Sindhin maakunnassa noin 15 000 päätä karjaa on kuollut suureen ilmankosteuteen ja polttavaan helteeseen. Kuva vuodelta 2019. Kuva: Zofeen Ebrahim / IPS.

(IPS) -- Toukokuusta lähtien pakistanilaisen Karachin satamakaupungin yli 20 miljoonaa asukasta on kärvistellyt brutaalissa helteessä, ja ihmisten lisäksi myös eläimet kärsivät. Polttavan helteen ja suuren ilmankosteuden yhdistelmä on tappanut karjaa, mahdollisesti jopa 15 000 eläintä.

Karachilainen Mubashir Abbas menetti kesäkuun viimeisen viikon äärihelteessä 170-päisestä karjalaumastaan kahdeksan lehmää ja viisi vesipuhvelia. Rahallinen tappio oli 5,5 miljoonaa rupiaa (noin17 710 euroa).

”Kolmella muulla lehmällä on korkea kuume, ja minun on pakko myydä ne tappioideni pienentämiseksi. Saan niistä korkeintaan 40 000 rupiaa (130 euroa) päältä, kun terveen eläimen markkinahinta on 1,5-2 miljoonaa rupiaa (4 845–6 460 euroa)”, Abbas arvioi. 

”Viimeisen 23 vuoden aikana olen silloin tällöin menettänyt taudeille muutaman pään, mutta milloinkaan aikaisemmin en ole nähnyt terveen eläimen kuolevan kuumuuteen.”

Maidontuotanto häiriintyy

Karjatalous tuottaa Pakistanin bruttokansantuotteesta lähes 15 prosenttia ja muodostaa noin 60 prosenttia koko maataloussektorista. Yli kahdeksan miljoonaa maaseutuperhettä harjoittaa karjan kasvatusta, joka muodostaa 35–40 prosenttia heidän tuloistaan.

”Kesäkuun viimeisellä viikolla Karachia koetteli helleaalto, jossa lämpötilat kohosivat aina 42 celsiusasteeseen. Suuren ilmankosteuden vuoksi koettu lämpötila oli jopa 54 astetta”, Pakistanin ilmatieteen laitoksen päämeteorologi tohtori Sardar Sarfaraz kertoo.

Karachissa on yli 800 000 maitoa tuottavaa lehmää, joiden maidontuotantoa helle häiritsee.

”Kun eläin on helteen takia stressaantunut ja huonovointinen, se syö rehua vähemmän kuin tavallisesti, mikä johtaa maidontuotannon vähenemiseen”, selittää tohtori Nazeer Hussain Kalhoro

Hän johtaa Sindhin osavaltion karjatalous- ja kalastusviraston tuotantoeläinten terveysinstituuttia.

Abbasin havainnot kertovat samaa: ”Ennen sain maitoa 1 400–1 480 kiloa päivässä, nyt jään 960 kiloon. Päivittäinen tappioni on 110 000 rupiaa (n. 355 €)”.

Tietämättömyys vaivaa

Pakistanin liha- ja maitokarjan kasvattajien yhdistyksen presidentti Shakir Umar Gujjar puhuu kommunikaatiokatkoksesta kansallisen ruokaturvaministeriön ja paikallisten karjatalousvirastojen välillä. Se on johtanut siihen, että oppimattomat maanviljelijät ovat oman onnensa nojassa.

”Suurin tragedia on, että karjankasvattajamme eivät ole vain kouluttamattomia, eivätkä he tiedä, miten suojella eläimiä ilmaston oikuilta. He hoitavat eläimiä perinteisillä tavoillaan ja se johtaa vain uusiin, vältettävissä olleisiin kuolemiin”, Gujjar huokaa.

Ilmastomyrskyn silmässä elävien pienviljelijöiden tilanne on samanlainen.

”He joutuvat vain reagoimaan tapahtumiin, eivätkä hallituksen toimet auta heitä”, Sindhin osavaltion viljelijöiden yhdistyksen presidentti Mahmood Nawaz Shah sanoo.

Shah kertoo, että esimerkiksi puuvillan minimihinnaksi oli määritelty 8 500 rupiaa (27 euroa) kilolta, mutta viljelijät saivat kiloa kohden vain 5 200 rupiaa (17 euroa). Viidenkymmenen kilon säkki ureaa on kolmessa vuodessa kallistunut 1 700 rupiasta (5,5 euroa) 4 600 rupiaan (15 euroa), ja viime vuonna aikaan saatu keinotekoinen pula nosti hinnan mustassa pörssissä 5 500 rupiaan.

”Olemme suositelleet hallitusta perustamaan ilmastorahaston ja korvaamaan pienviljelijöiden tappiot heti, kun ääritapahtumat johtavat sadon ja karjan menetyksiin”, Shah kertoo.

Luisu alas

Pakistan on erittäin haavoittuva ilmastonmuutoksen seurauksille, mutta valtio on kautta linjan hallinnon eri tasojen koordinaation puutteen vuoksi tehoton seurausten lieventämisessä. Ilmastotoimien tehokkuutta mittaavassa Yalen yliopiston vuoden 2024 ympäristöindeksi EPI:ssä Pakistan on 180 valtion listassa sijalla 179. Vuonna 2022 sijoitus oli 176.

”Maa luisuu alaspäin useimmilla ympäristöllisillä mittareilla. Sen pitäisi soittaa hälytyskelloja nykyisen ympäristöpolitiikan tekijöille”, myöntää entinen ilmastonmuutosministeri Malik Amin Aslam

”Vuoden 2022 tulvat eivät onnistuneet liikauttamaan hallitusta kohti parempaa varautumista ja ympäristön tilan kohentamista.”

Aslam tosin huomauttaa, ettei EPI rekisteröi Pakistanin metsityshankkeita, joissa on tarkoitus istuttaa yhteensä 11 miljardia puuta eri puolille Pakistania.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia