Ihmisoikeusliitto vaatii uiguuripakolaisen käännytyksen keskeyttämistä

Kuka on Abdugani Imin?

Abdugani Imin on uiguuripakolainen Kiinan Xinjiangin provinssista, missä Kiinan viranomaiset käyvät raakaa taistelua väitettyjä kansainvälisiä terroristeja vastaan. Hän oli yrittäjä, kunnes alkoi kohdata ongelmia osallistuttuaan paikallishallinnon väärinkäytösten vastaisiin protesteihin. Hän vietti vankilassa kolme vuotta epäiltynä separatistisesta toiminnasta.

Imin pakeni Kiinasta lokakuussa 1995, ja asui sen jälkeen Kirgistanissa, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. Kiinan poliisi jatkoi hänen vainoamistaan. Marraskuussa 1996 hänelle kerrottiin, että kiinalaiset poliisit olivat saapuneet etsimään häntä Uzbekistanista, jolloin hän päätti jättää Keski-Aasian. Hän saapui Saksaan vuonna 1997.

Imin asui perheineen (vaimo ja nyt kolme- ja seitsemänvuotiaat lapset) kuusi ja puoli vuotta Saksassa, kunnes heidät päätettiin karkottaa maasta: vaimo ja lapset Uzbekistaniin, Imin Kiinaan. He saapuivat Norjaan turvapaikanhakijana joulukuussa 2003. Norjan viranomaiset palauttivat vaimon ja lapset Saksaan, josta edelleen Uzbekistaniin. Abdugani Imin pakeni Suomeen, jossa hän jätti uuden turvapaikkahakemuksen.

Asian käsittely Suomessa

Dublinin sopimuksen perusteella Ulkomaalaisvirasto päätti käännyttää Iminin Saksaan. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen (päätös: täytäntöönpanoa ei keskeytetä, muilta osin ei ratkaisua) ja edelleen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (päätös: täytäntöönpanoa ei keskeytetä). Näin ollen poliisi tullee toteuttamaan käännytyksen mitä pikimmin. Uiguureihin kohdistuvaan vainoon tai perheen hajottamiseen ei ratkaisuissa ole otettu kantaa.

Miksi käännytys tulee keskeyttää?

Suomi on vakiintuneesti tunnustanut uiguurien oikeuden kansainväliseen suojeluun. Mikäli Imin olisi hakenut turvapaikkaa Suomesta, olisi se hänelle hyvin todennäköisesti myönnetty. Saksa käännyttää osan uiguureista takaisin Kiinaan, vaikka ihmisoikeusjärjestöt toistuvasti raportoivat uiguurien kohtaamasta vainosta ja kidutuksista.

Suomi on myös vakiintuneesti tunnustanut turvapaikanhakijoiden oikeuden perhe-elämään, joka on yksi keskeisistä ihmisoikeuksista. Iminin tapauksessa Saksassa tehty käännytyspäätös tuhosi mahdollisuuden perhe-elämään. Mikäli Imin käännytetään Saksaan, tullaan hänet todennäköisesti käännyttämään sieltä edelleen Kiinaan ilman, että hänen asiaansa tutkitaan tarkemmin. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä turvallisuutensa puolesta, eikä hänellä ole mahdollisuutta siirtyä Kiinasta perheensä luo Uzbekistaniin, eikä perheellä Kiinaan.

Iminin asia tulisi ensisijaisesti ottaa ratkaistavaksi Suomessa eikä siirtää vastuuta Dublinin sopimuksen perusteella Saksalle. Käännyttäminen Saksaan voi olla myös Ulkomaalaislain 148 §:n vastaista ja tässä tapauksessa käännyttäminen johtaisi tilanteeseen, jossa Suomen perusteltu linja uiguurien suojelun tarpeesta ei toteudu. Dublinin sopimus ei estä asia ratkaisemista Suomessa.

Iminin käännytystä ei tule panna täytäntöön vaan hänen tulee voida jättää uusi turvapaikkahakemus Suomessa, joka ratkaistaisiin täällä. Hänen tilanteeseensa tulee löytää ratkaisu, joka turvaa perheen mahdollisuuden yhteiseloon jossain heille turvallisessa maassa.

LISÄTIETOJA: Kristiina Kouros, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto, puh. 4155 2550/040-835 2548 Liisa Murto, toiminnanjohtaja, Pakolaisneuvonta, puh. 2519 000/050-366 5942 Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty International, puh. 58604466/050 36 76 311