Ihmisoikeusliitto vetoaa Hyssälään ympärileikkausten ehkäisemiseksi Suomessa

Ihmisoikeusliitto ja sen KokoNainen-projekti vetoavat peruspalveluministeriin tyttöjen ja naisten ympärileikkausten eli sukuelinten silpomisen lopettamiseksi ja hoidon järjestämiseksi Suomessa pysyvällä tavalla. Lyhytaikaisten projektien sijaan tarvitaan jatkuvuutta ja keskitettyä osaamista.

Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus on erityisesti Afrikassa, mutta myös muualla syvälle juurtunut kulttuurinen perinne. Ympärileikkaus on tyttöjen ja naisten arvokkuuteen, tasa-arvoon ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuva vakava ihmisoikeusloukkaus. Lisäksi se aiheuttaa monia terveydellisiä ongelmia. Eri puolilla maailmaa toimitaan aktiivisesti tyttöjen ympärileikkausten lopettamiseksi. Suomessa tyttöjen ja naisten ympärileikkauskysymykset nousivat ajankohtaisiksi 1990-luvulla lisääntyneen maahanmuuton myötä.

Suomi on sitoutunut tyttöjen ympärileikkausten lopettamiseen ja tyttöjen suojelemiseen ympärileikkauksilta. Suomi painottaa myös ihmisoikeuspolitiikassaan voimakkaasti lasten ja naisten oikeuksia. Suomea velvoittavat monet ihmisoikeussopimukset, joiden vakiintuneesti nähdään kieltävän tyttöjen ympärileikkaukset. Näitä ovat erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ja kidutuksen vastainen sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Myös Pekingin vuoden 1995 toimintaohjelmassa kehotetaan valtioita erityisesti toimimaan tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Suomen rikoslaissa tyttöjen ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan rangaistava teko. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä estämään tyttöjen ympärileikkauksia.

KokoNainen on Ihmisoikeusliiton koordinoima hanke, jonka tavoitteena on ehkäistä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksia Suomessa sekä tiedottaa ja antaa koulutusta ympärileikkauksiin liittyvistä kysymyksistä. Projektissa on kartoitettu Suomen ympärileikkaustilannetta maahanmuuttajille tehdyllä haastattelututkimuksella sekä terveydenhoitajille suunnatulla kyselyllä. Maahanmuuttajille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunnattu uusi materiaali valmistuu kevään 2004 aikana. KokoNainen on toiminut Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana elokuusta 2002 lähtien.

KokoNainen-projektin aikana on noussut esiin seuraavia seikkoja, jotka perustelevat uuden toimintaohjelman tarvetta Suomessa:

• Tyttöjen ympärileikkausperinne elää edelleen. Varmuutta tyttöjen ympärileikkausten suorittamisesta Suomessa ei ole, mutta on mahdollista, että niitä käydään tekemässä ulkomailla. Näyttää siltä, että radikaaleimmista ympärileikkausten muodoista ollaan pitkälti luopumassa. Sen sijaan erilaisten pienempien ympärileikkausten kohdalla tilanne on epäselvä.

• Liikkuvuuden lisääntyessä etnisten vähemmistöjen määrä ja kirjo Suomessa lisääntyy. Tyttöjen ympärileikkauksia koskevan tiedon tarve tulee usein ajankohtaiseksi ja kiinnostavaksi vasta tietyissä elämänvaiheissa. Näistä syistä johtuen tiedottamisen tulee olla jatkuvaa. Toistaiseksi tiedottamisessa on keskitytty lähes yksinomaan somalialaisiin ja ympärileikkausten mahdollisuus muissa ryhmissä on unohdettu.

• Kuntatasolla ei ole selkeitä ohjeita ja käytäntöjä tyttöjen ympärileikkausten lopettamiseksi ja jo ympärileikattujen erityiskysymysten hoitamiseksi. On huolestuttavaa, että suuri osa pääkaupunkiseudun terveydenhoitajista ei ota esimerkiksi määräaikaistarkastusten yhteydessä tyttöjen ympärileikkausasiaa lainkaan esille niiden asiakasperheiden kanssa, joiden kotimaissa perinnettä harjoitetaan. Henkilöstön vaihtuessa usein ja kirjauskäytännön ollessa kirjavaa tyttöjen ympärileikkausten seurantaa ei tehdä.

• Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön tiedon tarve tyttöjen ympärileikkauskysymyksistä on suuri. Valtakunnallinen yhdyshenkilöiden kouluttaminen, verkostojen ylläpito ja konsultointijärjestelmän kehittäminen on aloitettava kiireellisesti.

• Sosiaali- ja terveysministeriön, Työministeriön, TE-keskusten ja kuntien välinen työn- ja vastuunjako tyttöjen ympärileikkausasiassa on epäselvä. Tämä on vaikeuttanut ennaltaehkäisevää työtä sekä jo ympärileikattujen hoidon kehittämistä.

• Nykyisellään tyttöjen ympärileikkauksia ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät tavoita kohderyhmiä. Tyttöjen ympärileikkausten lopettamiseksi on jatkuvasti rakennettava ja ylläpidettävä hyviä yhteyksiä eri etnisiin ja uskonnollisiin ryhmiin, koulutettava uusia avainhenkilöitä sekä luotava yhteyksiä heidän ja ammattihenkilöstön välille.

• Koska tyttöjen ympärileikkaus on maailmanlaajuinen ongelma, on tärkeää, että Suomi osallistuu nykyistä aktiivisemmin pohjoismaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Muissa pohjoismaissa tämä yhteistyö on huomattavasti tiiviimpää.

Ehdotamme, että peruspalveluministeri perustaa laaja-alaisen työryhmän, joka selvittää keinoja tyttöjen ympärileikkausperinteen lopettamiseksi Suomessa. Ihmisoikeusliitto on valmis antamaan asiantuntemuksensa työryhmän käyttöön. Tyttöjen ympärileikkausten lopettamista koskevan työn jatkuvuus tulisi turvata riittävillä taloudellisilla ja henkilöstövoimavaroilla.

Helsingissä 3.2.2004

Ihmisoikeusliitto ry

Marja Tiilikainen, FT, projektipäällikkö, KokoNainen-projekti Mulki Mölsä, lääkäri, projektiasiantuntija, KokoNainen-projekti

KokoNainen-projektin seuraavat ohjausryhmän jäsenet:

Maire Kolimaa, ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Kristiina Hehku, lääninsosiaalitarkastaja, Etelä-Suomen lääninhallitus Janneke Johansson, konsultti, Maahanmuuttoyksikkö, Helsingin kaupunki Ali Mohamud Ali, sairaanhoitaja, Maahanmuuttajatyön palveluyksikkö, Espoon kaupunki Hannele Rauha, terveydenhoitaja, Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimisto, Vantaan kaupunki Ahmed-Wali Haddi, Helsingin Islam-keskus