Ikäviä uutisia kehitysmaista

Olin viime viikolla Helsingin Kanneltalossa pitämässä työväenopiston luentoa kehitysmaajournalismista, esimerkkitapauksena Helsingin Sanomat. Luentoa varten tein pienen tutkimuksen lehden kehitysmaajutuista tammikuussa viikolla 3. Luennon otsikkona oli: Kuinka kattavan kuvan media antaa maailmasta.

Laskelmieni mukaan viikon aikana Helsingin Sanomissa julkaistiin 284 juttua tai palstaa, joissa mainittiin jokin kehitysmaaksi luokiteltu maa, kehitysmaassa sijaitseva alue tai paikkakunta tai tällaisen maan kansalainen tai väestöryhmä.

Ulkomaiden tapahtumista kertovat varsinaiset uutisjutut julkaistaan yleensä tietysti ulkomaansivuilla, mutta kaikista kehitysmaamainintoja sisältävistä jutuista tai palstoista suurin osa (77 prosenttia) löytyi kuitenkin muualta lehdestä: urheilu- ja taloussivuilta, sunnuntaisivuilta, lauantain matkailusivulta, kotimaansivuilta, sääsivulta tai tv-ohjelmatiedoista.

Niinpä Tunisian pääkaupungin Tunisin lämpötila mainittiin joka lehdessä kolmeen kertaan ja urheilusivun jutussa lueteltiin kaikki Tunisian pelit Afrikan jalkapallomestaruuskisoissa, mutta juuri mitään muuta Tunisiasta ei sitten kerrottukaan.

* * *

Ulkomaansivujen jutuissa korostui kaksi kriisiä: vaalien jälkeiset levottomuudet Keniassa sekä pommi-iskut ja uskonnollinen radikalismi Pakistanissa ja Afganistanissa. Yhden palstan pikku-uutisissa kerrottiin lähes päivittäin itsemurhaiskuista Irakissa.

Ulkomaansivujen kehitysmaauutiset olivat miltei poikkeuksetta kielteisiä ja kertoivat väkivaltaisista tapahtumista. Selvästi kielteisiä juttuja oli viikon aikana 50. Sota, väkivaltaisuudet, pommi-iskut, mellakat ja terrorismi olivat aiheena 32 jutussa, poliittinen sorto, korruptio ja ihmisoikeusloukkaukset 12 jutussa. Kolme juttua käsitteli ilmastonmuutosta ja kilpailua luonnonvaroista.

Onnettomuuksista, sairauksista tai nälänhädästä ei ollut, ihme kyllä, yhtään uutista. Luonnonmullistuksetkin mainittiin vain Unicefin apulaispääjohtajan haastattelussa.

Viikon kehitysmaauutisissa kuoli 216 000 ihmistä, 1 150 haavoittui, 15 siepattiin, 30 pidätettiin ja 800 oli vangittuna. Miljoona ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan, ja kaksi miljoonaa karkotetaan maasta. Pommi-iskuja tai itsemurhaiskuja tehtiin 170.

Viikon ainoa myönteiseksi tulkittavissa oleva ulkomaansivujen kehitysmaauutinen kertoi Madagaskarissa löydetystä uudesta palmulajista, jonka siementen myynti voisi tuoda lisätuloja paikallisille asukkaille.

* * *

Koko lehdessä ylivoimaisesti eniten kehitysmaamainintoja oli Kiinasta. Kiina mainittiin 42 jutussa yhteensä 105 kertaa.

Kiina oli säännöllisesti esillä niin taloussivuilla kuin urheilu-uutisissakin. Taloussivujen kehitysmaajutuista joka toisessa puhuttiin Kiinasta. Pekingin olympialaiset mainittiin joka kolmannessa urheilusivujen kehitysmaajutuksi lasketussa kirjoituksessa.

Muualla lehdessä Kiina mainittiin usein jutuissa, joiden pääaihe ei varsinaisesti liittynyt Kiinaan.

* * *

Viikon kehitysmaajutuissa useimmin mainittu henkilö oli Ilkka Kanerva. Suomi on ollut vuoden alusta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtaja, ja puheenjohtajamaan ulkoministerin ominaisuudessa Kanerva vieraili Moldovassa ja Ukrainassa, jotka molemmat luokitellaan kehitysmaiksi. Kakkostilalle pääsi Tero Pitkämäki, joka oli suomalaisten yleisurheilijoiden harjoitusleirillä Etelä-Afrikassa.

Useimmin mainittu kehitysmaan kansalainen oli vuosi sitten Turkissa surmattu maan armenialaisvähemmistöön kuulunut toimittaja Hrant Dink.

Kehitysmaamainintoja sisältäneissä jutuissa eniten suoria sitaatteja oli asianajaja Aarno Arvelalta, jonka haastattelussa mainittiin, että hän toimi aikoinaan Anneli Jäätteenmäen asianajajana niin sanotussa Irak-skandaalissa.

* * *

Kehitysmaiden kansalaiset pääsivät vain harvoin itse puhumaan kehitysmaita käsittelevissä jutuissa. Kehitysmaiden asukkaista eniten ääneen pääsi filippiiniläinen sairaanhoitaja, joka on tulossa töihin Suomeen. Ulkomaille haluavia filippiiniläisiä sairaanhoitajia haastateltiin kahden kokosivun jutussa sunnuntaisivuilla.

Kehitysmaajutuissa toimijat olivat pääasiassa länsimaiden hallituksia, kansainvälisten järjestöjen edustajia, länsimaisia yrityksiä ja järjestöjä. Kehitysmaita edustivat lähinnä aseelliset ryhmät.

Afganistanin Taleban-liike mainittiin yhdeksässä jutussa. Al-Qaida esiintyi neljässä jutussa, Kurdistanin työväenpuolue PKK kahdessa jutussa.

Intialaisen Tata Motorsin valmistamaa, vain parituhatta euroa maksavaa Tata Nano -autoa kommentoitiin sekä ulkomaansivuilla että pääkirjoituksessa.

* * *

Tutkimusviikolla Helsingin Sanomien toimittajat ja valokuvaajat matkustivat hyvin paljon kehitysmaissa, mutta lähes kaikissa jutuissa oli vahva kytkös Suomeen.

Lehden omat toimittajat ja valokuvaajat olivat mukana yleisurheilijoiden leirillä Etelä-Afrikassa, suomalaisten turistien kanssa Thaimaassa ja Ilkka Kanervan matkassa Ukrainassa ja Moldovassa. Tutkimusviikolla käytiin Filippiineillä haastattelemassa Suomeen töihin värvättäviä sairaanhoitajia. Singaporessa oltiin tapaamassa Nesteelle palmuöljyä Malesiasta hankkivan yrityksen edustajia.

Helsingin Sanomien oma toimittaja oli käynyt myös Pakistanissa muun muassa asemarkkinoilla, ja toinen teki matkailusivulle ison jutun laivamatkasta Chilessä.

Kehitysmaakuvista lähes puolet oli matkailusivun kuvia tai kuvia suomalaisista turisteista tai urheilijoista kehitysmaissa. Filippiiniläisistä sairaanhoitajista oli viisi kuvaa, Kenian mellakoista ja mellakkapoliiseista neljä kuvaa. Villieläimistä ja palmusta oli myös neljä kuvaa.

Julkaisija: Kansan Uutiset