Ilmastonmuutos kiihdyttää biopiratismia
Kun ylikansalliset suuryritykset kahmivat
itselleen ilmastonmuutosta kestävien viljelykasvien patentteja, kyse on
"katastrofien pinoamisesta päällekkäin", intialainen aktivisti Vandana
Shiva sanoo.
Kun ylikansalliset suuryritykset kahmivat
itselleen ilmastonmuutosta kestävien viljelykasvien patentteja, kyse on
"katastrofien pinoamisesta päällekkäin", intialainen aktivisti Vandana
Shiva sanoo.
"Kyseiset ominaisuudet on saatu kasvilajikkeisiin viljelijöiden vuosisataisen kasvinjalostuksen tuloksena", tunnettu intialainen tutkija ja ruokaturvan puolustaja muistuttaa.
Hän puhuu uudenlaisesta biorosvouksesta, jossa patenttien rohmuajat esiintyvät sankareina ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa.
"Hallitukset ja kansalaiset saadaan uskomaan se, vaikka todellisuudessa vaikeutetaan sopeutumista ilmastonmuutokseen", Shiva lisää.
Patentit ulkomaisille yrityksille
Saksalainen Basf Bayer, sveitsiläinen Syngenta sekä yhdysvaltalaiset Monsanto ja Du Pont ovat hänen mukaansa etunenässä patentoimassa "ilmastovalmiita" kasveja, jotka on jalostettu kestämään esimerkiksi tulvia, kuivuutta, suolavettä, ilman lämpenemistä ja voimistuvaa ultraviolettisäteilyä.
Shivan johtama Navdanya-liike onnistui vuonna 2001 estämään yhdysvaltalaista Rice Tec -yhtiötä patentoimasta aromaattista basmatiriisiä. Patentti evättiin, koska riisi sisältää viljelijöiden kehittämiä geneettisiä ominaisuuksia.
Vuonna 2004 Navdanya torjui yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa Monsanton yrityksen patentoida intialaiseen Nap Hal -lajikkeeseen perustuva vehnä.
Monsanton mainosteksti kuuluu: "9 miljardia ihmistä ruokittavana. Muuttuva ilmasto. Mitäs nyt?" Vastaukseksi tarjotaan geenimuunneltuja kasveja.
Moni kehitysmaa haluaa kuitenkin pitäytyä perinteisessä viljelyssä, jossa siemenviljaa ei tarvitse ostaa ulkomaisilta yrityksiltä, vaan sen saa omasta pellosta.
Navdanya julkisti kesäkuussa listan sadoista ilmaston muutoksia kestävistä lajikkeista, joita intialaiset viljelijät ovat vaalineet, mutta joiden patentit on viety ulkomaille.
Listalla halutaan vaikuttaa Intian ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin suunnitelmiin.
Shivan mukaan kehitysmaiden ryhmä G77 ja Kiina alkoivat havahtua patenttiongelmaan kesäkuun alussa Bonnissa pidetyssä ilmastokokouksessa.
Ne ehdottivat, että rikkaita maita kiellettäisiin patentoimasta tekniikkaa, jota voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.
Teollisuusmaat, varsinkin Japani, Kanada, Australia, Sveitsi ja Yhdysvallat, kuitenkin pitävät kiinni patenttien ja muun henkisen omaisuuden tiukasta suojasta.
Pienviljelijöitä puolustava kanadalainen ETC Group julkisti viime vuonna raportin, jonka mukaan suuret biotekniikkayritykset pyrkivät tunkeutumaan siemenmarkkinoille ilmastonmuutoksen varjolla.
Järjestön mielestä yritysten harjoittama "ilmastogeenien" patentointi uhkaa julkisen sektorin kasvinjalostusta. Huolensa vakuudeksi se listasi noin 530 ilmastoon liittyvää kasvigeeniä.
Tulevaa Kööpenhaminan ilmastohuippukokousta valmistelleen Bonnin neuvottelun puheenjohtaja ehdotti komitean perustamista pohtimaan patentti- ja muita oikeuksia. Tarkoitus on varmistaa, että kaikki saisivat teknologiasta mahdollisimman suuren hyödyn.
"Kyseiset ominaisuudet on saatu kasvilajikkeisiin viljelijöiden vuosisataisen kasvinjalostuksen tuloksena", tunnettu intialainen tutkija ja ruokaturvan puolustaja muistuttaa.
Hän puhuu uudenlaisesta biorosvouksesta, jossa patenttien rohmuajat esiintyvät sankareina ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa.
"Hallitukset ja kansalaiset saadaan uskomaan se, vaikka todellisuudessa vaikeutetaan sopeutumista ilmastonmuutokseen", Shiva lisää.
Patentit ulkomaisille yrityksille
Saksalainen Basf Bayer, sveitsiläinen Syngenta sekä yhdysvaltalaiset Monsanto ja Du Pont ovat hänen mukaansa etunenässä patentoimassa "ilmastovalmiita" kasveja, jotka on jalostettu kestämään esimerkiksi tulvia, kuivuutta, suolavettä, ilman lämpenemistä ja voimistuvaa ultraviolettisäteilyä.
Shivan johtama Navdanya-liike onnistui vuonna 2001 estämään yhdysvaltalaista Rice Tec -yhtiötä patentoimasta aromaattista basmatiriisiä. Patentti evättiin, koska riisi sisältää viljelijöiden kehittämiä geneettisiä ominaisuuksia.
Vuonna 2004 Navdanya torjui yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa Monsanton yrityksen patentoida intialaiseen Nap Hal -lajikkeeseen perustuva vehnä.
Monsanton mainosteksti kuuluu: "9 miljardia ihmistä ruokittavana. Muuttuva ilmasto. Mitäs nyt?" Vastaukseksi tarjotaan geenimuunneltuja kasveja.
Moni kehitysmaa haluaa kuitenkin pitäytyä perinteisessä viljelyssä, jossa siemenviljaa ei tarvitse ostaa ulkomaisilta yrityksiltä, vaan sen saa omasta pellosta.
Rikkaille maille kielto?
Navdanya julkisti kesäkuussa listan sadoista ilmaston muutoksia kestävistä lajikkeista, joita intialaiset viljelijät ovat vaalineet, mutta joiden patentit on viety ulkomaille.
Listalla halutaan vaikuttaa Intian ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin suunnitelmiin.
Shivan mukaan kehitysmaiden ryhmä G77 ja Kiina alkoivat havahtua patenttiongelmaan kesäkuun alussa Bonnissa pidetyssä ilmastokokouksessa.
Ne ehdottivat, että rikkaita maita kiellettäisiin patentoimasta tekniikkaa, jota voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.
Teollisuusmaat, varsinkin Japani, Kanada, Australia, Sveitsi ja Yhdysvallat, kuitenkin pitävät kiinni patenttien ja muun henkisen omaisuuden tiukasta suojasta.
Pienviljelijöitä puolustava kanadalainen ETC Group julkisti viime vuonna raportin, jonka mukaan suuret biotekniikkayritykset pyrkivät tunkeutumaan siemenmarkkinoille ilmastonmuutoksen varjolla.
Järjestön mielestä yritysten harjoittama "ilmastogeenien" patentointi uhkaa julkisen sektorin kasvinjalostusta. Huolensa vakuudeksi se listasi noin 530 ilmastoon liittyvää kasvigeeniä.
Tulevaa Kööpenhaminan ilmastohuippukokousta valmistelleen Bonnin neuvottelun puheenjohtaja ehdotti komitean perustamista pohtimaan patentti- ja muita oikeuksia. Tarkoitus on varmistaa, että kaikki saisivat teknologiasta mahdollisimman suuren hyödyn.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia